Georgian ja Venäjän sota voi laajeta nopeasti. Georgian presidentti teki virhearvion, ja Venäjä iskee takaisin tavalla, joka kyseenalaistaa sen motiivit.
Sodassa ensimmäinen uhri on aina totuus. Tämä kävi nopeasti ilmi, kun pitkään jännittynyt tilanne Georgian ja Venäjän välillä leimahti täysimittaiseksi yhteenotoksi. Propagandan keskellä ainoa kiistaton tosiasia on, että alueella riehuu mahdollisesti jopa vielä tästä laajentuva, vaarallinen sota. Koska sota on helpompi aloittaa kuin lopettaa, se pitäisi saada tyrehdytetyksi heti alkuunsa.
Venäjän ja Georgian kiistaa Georgiaan kuuluvasta, mutta käytännössä enemmänkin Venäjän vasallivaltiota muistuttavasta Etelä-Ossetiasta on kutsuttu jäädytetyksi konfliktiksi. Viime viikkojen valossa oli vain ajan kysymys, milloin jännitys ja sanasota muuttuisivat oikeaksi sodaksi. Molempien osapuolten sotatointen laajuus kertoo siitä, että sotaan on valmistauduttu kauan.
Georgian kannalta avainkysymys on, että Venäjä on jäytänyt Abhasian ja Etelä-Ossetian avulla sen alueellista koskemattomuutta. Ety-järjestön puheenjohtajamaa Suomi kehottikin YK:n turvallisuusneuvostossa aivan oikein kunnioittamaan Georgian koskemattomuutta. Jos sitä ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita tulkitaan tiukasti, Georgialla olisi oikeus panna kapinallisalueet järjestykseen. Georgian nyt käyttämät keinot löivät silti yli.
Georgia on pyrkinyt sotilasliitto Naton jäseneksi ja hakee nytkin tukea lännestä. Naton viime huippukokouksessa jäsenyyttä lupailtiinkin, mutta Euroopan isojen Nato-maiden painostuksesta ilman aikamäärettä. Lännestä tulee nyt Georgialle sanallista ymmärtämystä, mutta hätäisesti Etelä-Ossetian kurinpalautusoperaation aloittanut presidentti Mihail Saakashvili saattoi tehdä Georgian Nato-haaveille pitkäaikaisen karhunpalveluksen.
On epäselvää, mitä Saakashvili tavoitteli operaatiollaan. Hän nähtävästi jätti ottamatta huomioon sen, ettei suurvalta Venäjä voisi olla vastaamatta. Jos hänen tarkoituksensa oli toimia Pekingin olympialaisten varjossa, sekin osoittautui virhearvioksi.
Venäjän sotatavoitteet ovat vielä hämärän peitossa. Sen tärkein pitkän tähtäimen tavoite on pitää Georgia Naton ulkopuolella, ja sota itse asiassa palvelee tätä päämäärää. Suurin arvoitus on nyt, miksei Venäjä tyytynyt vain työntämään Georgian joukkoja ulos Etelä-Ossetiasta, vaan ulotti sotatoimensa alusta pitäen myös kapinallisalueiden ulkopuolelle.
Presidentti Dmitri Medvedev kutsui operaatiota rauhan palauttamiseksi. Ilmavoimien iskut useisiin kaupunkeihin muualla Georgiassa kertovat kuitenkin aivan muuta. Mitä pidemmälle Venäjä menee, sitä kyseenalaisemmiksi sen motiivit kääntyvät. Venäjän toistelema väite Etelä-Ossetian jo 1 500 kuolleesta näytti propagandatempulta, jonka tarkoitus on vain saada sen laajemmat sotatoimet näyttämään oikeutetuilta.
Venäjällä on sodassa todellisuudessa pitkälle vapaat kädet, koska Georgian on vaikea saada muuta kuin diplomaattista apua. Näyttääkin siltä, että Venäjä yrittää salamaratkaisua, joka saattaisi ulkomaailman tapahtuneen tosiasian eteen. Onnistuminen olisi iso sulka ensimmäisessä testissään olevalle Medvedeville.
Suomelle voi langeta sodan lopetusyrityksissä merkittäväkin rooli Etyj-puheenjohtajuuden kautta. Lisäksi suurlähettiläs Heikki Talvitie on Etyjin erityissuurlähettiläs alueella. Suuriin häviäjiin kuuluu Kiina, jonka isännöimät olympialaiset eivät saa nyt niin paljon kansainvälistä huomiota.