Jää on Grön­lan­nin vien­ti­valt­ti

Tanskasta voi tulla Norjaakin rikkaampi öljyvaltio, jos alustavat tiedot Itä-Grönlannin öljyesiintymistä osoittautuvat oikeiksi. US Geological Surveyn mukaan itäisellä merialueella voi olla 110 miljardia tynnyriä öljyä.

Mannerjäästä lohkeilevat jäävuoret ovat haaste öljyn ja kaasun hyödyntämiselle - merijään määrä on kuitenkin vähentynyt.
Mannerjäästä lohkeilevat jäävuoret ovat haaste öljyn ja kaasun hyödyntämiselle - merijään määrä on kuitenkin vähentynyt.

Tanskasta voi tulla Norjaakin rikkaampi öljyvaltio, jos alustavat tiedot Itä-Grönlannin öljyesiintymistä osoittautuvat oikeiksi. US Geological Surveyn mukaan itäisellä merialueella voi olla 110 miljardia tynnyriä öljyä.

Norjalainen Dagens Näringsliv laskee, että esiintymä olisi 20 kertaa rikkaampi kuin Norjan tunnetut öljyvarat Barentsinmerellä.

Öljyä etsitään myös Grönlannin länsirannikolta, jossa uudet lisenssit julistettiin haettaviksi 18. heinäkuuta. Länsi-Grönlannin ja Kanadan välinen merialue on yhtä laaja kuin Pohjanmeri ja alueella uskotaan olevan öljyä Norjan varantojen verran.

Seismiset- ja satelliittitiedot ovat paljastaneet laajoja esiintymiä, jotka ulottuvat Labradorinmereltä Grönlannin eteläkärjestä Diskon saaren ja Nuussuaqin niemen tasalle. Uusi lisenssialue on laajuudeltaan 920 000 neliökilometriä.

Kanadalainen EnCana Corporation ja grönlantilainen Nunaoil A/S saivat viime vuonna tutkimus- ja hyödyntämisluvan 3 000 neliökilometrin Lady Franklin-alueelle 250 kilometriä Nuukista länteen. EnCana-yhtiöllä on lisenssi myös toiselle, Atammikin alueelle.

Yksityinen EnCana Corp. on Pohjois-Amerikan suurin yksityinen kaasun tuottaja ja sillä on toimintoja myös Meksikonlahdella. Se omistaa 87 prosenttia Lady Franklin-lisenssistä. Nunaoil A/S:n suurin omistaja on Grönlannin Itsehallinto.

Öljyn ja kaasun etsinnät alo tettiin Grönlannin merialueella jo 1970-luvulla. Aluksi ne olivat pettymys. Tanskan ja Grönlannin Geologinen tutkimuslaitos (GEUS) onnistui kuitenkin 90-luvulla ja etsinnät aloitettiin uudelleen. Merijään väheneminen on viime vuosina helpottanut etsintöjä.

Grönlannin muitakin luonnonvaroja on viime vuosina tutkittu entistä tarkemmin. Saarella on 11 kaivoslupaa ja mineraaleja koskevat 37 tutkimuslupaa käsittävät 11 400 neliökilometrin laajuisen alueen. Grönlannista etsitään muun muassa nikkeliä, palladiumia, platinaa, titaania, vanadiumia sekä oliviinia

Menestynein vientituote on kuitenkin mannerjäätikkö: Greenland Ice Cap Production ApS vie maailmalle 60 000 vuotta vanhasta Qulerallit Sermia-jäätiköstä lohkottuja jääkuutioita.

Etelä-Grönlannin ikivanhaa jäätä rahdataan Hollantiin, jossa se sekoitetaan neljästi tislattuun vodkaan. Syntyy Jää- eli grönlanniksi Sikuvodka.

Nalunaq Gold Mine avasi kymmenen vuotta kestäneen perustutkimuksen jälkeen vuonna 2003 Grönlannin ensimmäisen kultakaivoksen maan eteläkärjessä. Ensimmäinen 31 000 tonnin lasti kultamalmia laivattiin jalostettavaksi Espanjaan.

Kaivoksen läheltä on löydetty uusia suuria kultaesiintymiä, joissa pitoisuus on jopa 56 grammaa kultaa tonnissa. Kultaa on löydetty myös pääkaupunki Nuukin läheltä. Esiintymän uskotaan olevan vain osa laajempaa kultapitoista vyöhykettä.

Grönlannista löytyy useita timanttien yhteydessä esiintyviä mineraaleja. Grönlannin maakuntahallinto ja GEUS ovat löytäneet satoja pieniä timantteja, jotka todistavat länsirannikon olosuhteiden olleen 3,8 miljardia vuotta sitten sellaiset, että timanttien syntyminen oli mahdollista.

Länsirannikolla, noin 150 kilometriä Nuukin pohjoispuolella, etsitään kimberliittipiippuja. Hudson Resources Inc., joka toimii myös Kanadan arktisessa saaristossa, tutkii toista esiintymää pohjoisempana Kangerlussuaqin lähellä.

Ilmoita asiavirheestä