Pääkirjoitus

Ja voit­ta­ja on Lu­kas­hen­ka

Valko-Venäjä äänestää sunnuntaina vaalissa, jonka tuloksen tietää etukäteen lähes prosentilleen. Kymmenmiljoonaisen, 500 kilometrin päässä Suomen etelärannikolta olevan valtion presidenttinä jatkaa murskavoiton turvin Aljaksandr Lukashenka. Hän on johtanut Valko-Venäjää itsevaltaisesti jo 12 vuotta.

Valko-Venäjä äänestää sunnuntaina vaalissa, jonka tuloksen tietää etukäteen lähes prosentilleen. Kymmenmiljoonaisen, 500 kilometrin päässä Suomen etelärannikolta olevan valtion presidenttinä jatkaa murskavoiton turvin Aljaksandr Lukashenka. Hän on johtanut Valko-Venäjää itsevaltaisesti jo 12 vuotta.

Vastaehdokkaitakin 51-vuotiaalla entisellä kolhoosin johtajalla on, mutta he eivät usko itsekään mahdollisuuksiinsa. Päävastustajaksi kutsutaan Aljaksandr Milinkevitshiä, mutta luonnehdinta kuulostaa liioittelulta. Hänen kampanjointinsa on taistelua tuulimyllyjä eli Lukashenkaa tukevia viranomaisia ja viestimiä vastaan. Milinkevitshin leirissä uskotaankin, että valta voisi vaihtua Valko-Venäjällä Ukrainan tapaan vain massojen protestien kautta.

Valko-Venäjän viranomaiset haluavat lannistaa vähäisenkin opposition liioittelulla ja pelottelulla. Turvallisuuspalvelun päällikkö ilmoitti, että hallituksen vastaisten mielenosoitusten osanottajia voitaisiin syyttää terrorismista. Se voisi merkitä elinkautisia vankeusrangaistuksia, jopa kuolemantuomioita. On häpeä, että tällaista tapahtuu yhä 2000-luvun Euroopassa, lähellä maanosan maantieteellistä keskipistettä olevassa valtiossa.

On päivänselvää, etteivät Valko-Venäjän vaalit täytä avoimuuden ja rehellisyyden vähimpiäkään vaatimuksia. Millään ulkopuolisilla vetoomuksilla ei tunnu olevan vaikutusta. Päin vastoin opposition näkyvien hahmojen pidätykset ovat jatkuneet viime päiviin asti, joukolle pohjoismaisia vaalitarkkailijoita annettiin lähtöpassit ja Euroopan parlamentin vaalitarkkailijoita jätettiin ilman maahantuloviisumia.

Kiistatta Lukashenkalla on kannatusta. Riippumattomien mittaustenkin mukaan se voi olla noin 55 prosentin tuntumassa. Valko-Venäjän neuvostotyyppinen talous on kasvanut viime vuosina hämmästyttävän hyvin. Moni pitää arvossa sitä, etteivät tuloerot Venäjän tapaan ole päässeet repeämään. Vähänkään vapaisiin vaaleihin Lukashenka ei silti uskalla lähteä.

Valko-Venäjä saa koko ajan työntöapua isoltaveljeltään Venäjältä, joka myy sille muun muassa maakaasua polkuhintaan. Kaikkiaan Venäjän intresseissä on estää Lukashenkaa kaatumasta, vaikka muuten presidentti Vladimir Putin suhtautuu häneen lähinnä kiusaantuneesti. Venäjä ei kuitenkaan halua Georgian ja Ukrainan tapaisia kumouksia enää lähemmäksi rajojaan.