Puristan kahden euron kolikkoa lujaa kädessäni. Oululaistaikuri Sauli Palokangas, 23, puristaa euron kolikkoa omassaan. "Rystyset valkoisiksi", Palokangas yllyttää.
Avaan käteni, ja kämmenelläni on euron kolikko. Leukani loksahtaa. Naisia näemmä huijataan taas.
Hetken kuluttua loksahtaa myös vantaalaisen, työmatkalla olevan Jarmon leuka.
"Joo, läpi meni. Kato, ei meidän tarvitse noita tajutakaan, se on taikuutta", Jarmo lohduttaa.
"Silkkaa hulluutta", nyökyttelee samassa pöydässä istuva Teppo.
Sauli Palokangas on tehnyt kuukauden päivät lähitemppuja - kortti- ja kolikkotemppuja - oululaisravintola Otto.K:ssa, kahtena iltana viikossa.
Palokangas menee pöytien äärelle, esittelee itsensä, kysyy asiakkaiden nimeä sekä lupaa taikoa.
"Palaute on ollut 90-prosenttisesti positiivista. Pakkeja tulee illan aikana arviolta viitisen kertaa. Pystyn mielestäni aika hyvin aistimaan, milloin asiakkaalla ei ole tarpeeksi fiilistä seurata temppuja. Silloin kiitän kohteliaasti ja poistun."
Suomalaisissa ravintoloissa pöytätaikurointi on uutta, Jenkeissä se on sitä vastoin todella suosittua.
"Taikuri voi tuoda paljon mainetta baarille; paikalla on näin jotain muutakin tarjottavaa kuin musiikkia ja juotavaa."
Palokangas harjoittelee pari tuntia joka päivä, esimerkiksi televisiota katsoessa.
Peili on taikurille tärkeä harjoitusvastustaja. Palokangas on treenannut korttien ja kolikkojen lisäksi naruilla, liinoilla ja kananmunilla.
"Kaniinit ja silinterihatut menevät vanhanaikaiseksi", vastaa mies tiedusteluun.
Palokangas aloitti uransa 12-vuotiaana nähdessään taikurin televisiossa.
"Soitin Solmu Mäkelälle ja kysyin, miten voin alkaa taikuriksi. Mäkelä vastasi, että mene aluksi kirjastoon ja etsi kirjoja."
Palokankaan neljä siskoa sai sitten kyllästymiseen asti seurata veljen kehitystä. Esityksiä oli mm. sukupirskeissä.
"Sitten tuli vähitellen myös taikurikavereita - ajauduin taikuripiireihin."
Suomessa on Palokankaan arvion mukaan noin sata täyspäiväistä eli ammattilaistaikuria. Itse hän on puoliammattilainen.
"Haaveilen kyllä saavani tästä leipätyön", myös ravintola-alalla työskennellyt Palokangas kertoo.
Suomalaistaikureista paras on Palokankaan mielestä yksinkertaisesti Simo Aalto. Jarmo Luttinen alias Taikuri Luttinen on hyvä esiintyjä.
Ulkomaisista David Copperfield oli nuorempana kova sana, myös maanmiehellään Lance Burtonilla on Palokankaan mukaan lavakarismaa.
Omiksi valttikorteikseen Palokangas nimeää sorminäppäryyden ja iloisuuden.
"Voitko toimia avustajanani?" kysyy Palokangas Erikka Mannilalta.
Session aikana kortin selkämys vaihtaa väriä, kortti löytyy tyhjästä taskusta, kortti siirtyy pakkaa näpsäyttämällä keskeltä päällimmäiseksi.
"Ehkä nuo voisi oppia, jos olisi tarpeeksi lahjakas. Aikamoista taikuutta silti", Maunula arvioi.
"Kikoista se on kiinni", esittää seuralainen Satu Hotakainen kriittisemmän arvion.
Pöytätaikuutta Otto.K:ssa (Pakkahuoneenkatu 22, Oulu) keskiviikkoisin ja lauantaisin kello 20-23.