Laura Loukolan ja Jenny Paateron manga-nettisivut löytyvät osoitteista www.kuroame.net ja www.missalie.net
Helsingin kirjamessujen uutuus on manga- ja anime-kortteli piirrostyöpajoineen. Anime tarkoittaa japanilaista animaatiota ja manga japanilaista sarjakuvaa.
Samassa yhteydessä messuilla vilahtaa myös j-rock, joka on tämän hetken kuumimpia nuorisotrendejä musiikin alalla.
Alun toisella kymmenellä olevat tytöt ovat ottaneet messuilla innokkaasti kynät käteen ja ryhtyneet kokeilemaan mangan piirtämistä ohjaajien opastuksella. Pojille selvästi mieluisampi messuajanviete on ollut manga-kirjojen selailu.
Torstaina Helsingin messukeskuksessa alkanut maan laajin kirjatapahtuma tarjoaa shoppailun ja erikoistarjousten puntaroinnin ohessa myös perinteisiä kirjailijahaastatteluja ja katsauksia ajankohtaisiin teemoihin.
"Ensimmäisiin messuihin vuonna 2001 verrattuna näyttelyn koko on kasvanut lähes 70 prosenttia. Uudet kirjankustantamisen muodot, kuten omakustanteet ja kustannuspalvelut esittäytyvät nyt näkyvämmin kuin aiemmin", kertoo Suomen Messujen myyntipäällikkö Soile Rautiainen."
Tupeeraukset pois
Messujen esiintymislavalla voi tavata vaikka mordvalais-venäläisen turvapaikkakirjailijan Sergei Zavlajovin selittämässä, miten mordvalaiset kielet ja kulttuuri ovat puristumassa venäläistämispaineen alle.
Mordvalaisiksi itseään kutsuvien määrä on 15 vuodessa vähentynyt 250 000:lla.
"Kaikki alhaalta päin tulevat tavallisten ihmisten aloitteet pyritään nujertamaan", kuuluu toisinajattelijan määritelmä Vladimir Putinin Venäjästä.
"Mordvalaisten on päästävä mukaan yleismaailmallisiin kulttuuritrendeihin. Muuten edessä on häviäminen."
Toisella lavalla liehuu rehevään tyyliinsä valtioneuvos Riitta Uosukainen. Hänen rinnallaan myhäilee professori Simo Heininen.
Heinisen tutkimus Mikael Agricolan elämästä ja teoksista viehättää valtioneuvosta muun muassa sen takia, että kirjaa ei ole lainkaan "tupeerattu" mediaseksikkääksi, päin vastoin kuin hänet itsensä.
Vankka tieteellinen asiantuntemus koskettaa Uosukaista sellaisenaan. Juhlavuoden 400-sivuinen pääteos kertoo Agricolan moninaisesta vaikutuksesta suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin.
Kirjassa on uutta tietoa Agricolan töistä uskonpuhdistajana sekä painetun suomen uranuurtajana.
Katupojan evankeliumi
Messuosaston kulmassa istuu Riitta Väisänen, jonka tyylitietoisuus ja siihen olennaisesti liittyvä kerrospukeutuminen on haastattelijan mielestä levinnyt myös Formula 1 -piireihin Jenni Dahlmanin kautta.
Ganes-elokuvan takia hyvin ajankohtainen Remu Aaltonen plaraa kirjansa Poika varjoiselta kujalta uutta kolmatta painosta ja muka ihmettelee haastattelijalleen, miksi siinä on niin vähän kuvia.
"Eihän tuolla ole fotoja ollenkaan. Voi v****, ei voi kauniimmin sanoa."
Tämä on alunperin 1984 julkaistun katupojan raamatun uusi tuleminen. Remun evankeliumista löydetään salaviisasta filosofiaa.
Manga iskee nuorena
Nuorten manga-työpajaa kirjamessuilla vetävät graafisen suunnittelun opiskelijat Laura Loukola ja Jenny Paatero EVTEK-muotoiluinstituutista. He ovat olleet tekemisissä mangan kanssa noin kahdeksan vuotta.
Molemmat piirtävät mangaa enimmäkseen omaksi ilokseen, mutta ovat tehneet myös kuvitustöitä.
"Olen ollut kiinnostunut aasialaisesta kulttuurista ihan lapsesta lähtien ja katsonut paljon japanilaista animaatiota. Mangaan törmäsin sattumalta vuosituhannen vaihteessa. Siitä lähtien olen piirtänyt, katsonut netistä kuvia ja ostanut sarjiksia ulkomailta ", Loukola selvittää.
"Kuuntelen tosi mielelläni myös japanilaista musiikkia ja käyn yhtyeiden keikoilla, mutta pukujuttuja en juurikaan harrasta, vaikka japanilainen muoti on lähellä sydäntä."
Mangan piirtämisessä on pohjalla tiettyjä metodeja tai työjärjestyksiä. Esimerkiksi kuvakulmat ja hahmojen asennot ovat aika vakiintuneita, mutta pidempään alaa harrastaneet kyllä huomaavat pienetkin erot kynänjäljissä.
Mangaa myydään Japanissa miljoonittain. Sitä lukevat kaikki ikä- ja ihmisryhmät. Mangaa riittää lasten sarjakuvista vanhusten sarjakuviin, ruokaohjeisiin, pornoon, kaikkiin elokuvatyyppeihin, mihin tahansa harrastuksiin.
"Pölynimuroinnistakin on varmaan tehty mangaa", naurahtaa Paatero.
Oulussakin toimintaa
Perjantaina messuilla puheenvuoron käyttänyt oululainen alan asiantuntija Janne Kemppi arvioi, että Suomessa anime ja manga iskevät kiihkeimmin 10-15-vuotiaisiin.
Harrastusta löytyy myös esimerkiksi varttuneempien opiskelijoiden keskuudesta, mutta he ovat kiinnostuneempia aikuisemmista aiheista kuin alan nuorimmat harrastajat.
Kemppi kuuluu Jari Lehtisen toimittaman Mangan mestarit -teoksen kirjoittajajoukkoon. Kemppi kirjoittaa mangasta myös alan lehtiin.
Oulussa toimii Oulun manga- ja animekerho OMAKE, jonka jäsenten keski-ikä on noin 18. Nuorimmat ovat 12-vuotiaita. Yhdistys järjestää muun muassa videoiltoja, piirustuspäiviä ja piknikkejä kesäisin.