Ivalojoella Pohjois-Lapissa voi yhä aistia kullanetsinnän kiihkeyden. Rantojen vanhat rakennukset ja esineet kertovat hurjasta yritteliäisyydestä, jossa on myös surkuhupaisia piirteitä. Kultamuseosäätiön asiamies Kauko Launonen sanookin, että Lapissa kullanetsintään on varmasti käytetty enemmän varoja kuin siitä on saatu tuloja.
Oiva esimerkki mahtipontisista aikeista on Ivalojoen kookas kullankaivukone. Insinööri Toivo Liljeqvist rakensi ruoppaajan 1950-luvulla aikomuksenaan kaivaa sillä kultaa suvannon pohjasta. Laite ei kuitenkaan toiminut kuten piti, ja nyt se muistuttaa menneistä ajoista joen etelärannalla.
Ivalojoen kultaryntäyksen jäljet halutaan säästää myös seuraaville sukupolville. Kultamuseo ja Metsähallitus ovat järjestäneet kuutena kesänä talkooleirejä, joilla kunnostetaan vanhoja kohteita.
Nyt kesäkuussa vapaaehtoiset sekä työntekijät rakensivat suojavajan höyrykoneelle. Kone kuljetettiin vuonna 1902 Ritakoskelle sahalaitoksen voimanlähteeksi, sillä muuan Heikki Kivekäs aikoi rakentaa paikalle Lapin kullankaivun keskuksen. Suuri suunnitelma kaatui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin.
Kulta huumaa yhä
Sodankylän Tankavaarassa sijaitseva Kultamuseo on tehnyt inventointi- ja suojelutyötä Ivalojoella 1970-luvulta saakka. Museon johtajan Heli Heinäahon mukaan jokivarren kohteet kertovat loistavasti siitä, miten kulta on ajanut ihmiset ja kultayhtiöt yltiöpäisiin tekoihin.
Ajat eivät ole täysin muuttuneet, sillä kullan hohde huumaa vielä tänäkin päivänä. Lapissa on satoja valtauksia, joilla huuhdotaan kultaa harrastuksen vuoksi, sanoo Kauko Launonen. Kun kulut otetaan huomioon, vain harva jää voitolle, hän arvioi.
Kultamuseon entinen johtaja Inkeri Syrjänen arvelee, että nykyihminen hakee kullanhuuhdonnasta elämyksiä ja nauttii siihen liittyvästä elämäntavasta. Yli 30 vuotta museota johtanut Syrjänen kertoo, että julkistetut kultalöydöt saavat aina kansan innostumaan. Hänen mukaansa Kultamuseoon tulee jokaisen suuren hipun jälkeen kyselyjä siitä, kuinka kultaa pääsee huuhtomaan.
Kultamuseon tavoitteena on saada Ivalojoen kulta-alue Unescon European Geopark -verkostoon. Launosen mukaan kulttuurihistoriallisesti ja geologisesti arvokkaalla alueella olisi hyvät mahdollisuudet saada matkailua edistävä Geopark-tunnus, jota Suomessa ei toistaiseksi vielä yhdelläkään kohteella ole.
