Korkotason yleinen nousu korostaa pankkien tapaa rahastaa asiakkaiden käyttötileillä pidettävien säästöjen kustannuksella. Niille maksettava korko vaihtelee nollasta puoleen prosenttiin. Se lasketaan kuukauden alimmasta saldosta.
Käyttötileille on ominaista talletusten varsin suuri vaihtelu. Silti tavallisten ihmisten käyttötilin keskimääräinen saldo on hyvin usein tuhansia euroja. Rahaa halutaan pitää tilillä yllätysten varalta. Markkojen muuntuminen euroiksi sai asiakkaat suhtautumaan entistä rauhallisemmin melko isohkojen summien liki korottomaan tallettamiseen.
Markkinakorkojen nousu ei ole saanut pankkeja nostamaan käyttötilien korkoja samassa tahdissa. Ainakin Nordea menettelee päinvastoin. Se lähetti käyttötiliasiakkailleen kirjeen, jossa kertoi laskevansa korkoa 0,40 prosentista 0,15 prosenttiin ensi vuoden alusta lähtien.
Asiakkailta sentään kysytään, hyväksyvätkö he muutoksen. Vaihtoehto on kuitenkin karu. Ellei hyväksy, tili lakkaa. Jotkut vaihtavat tuollaisessa tilanteessa pankkia, mutta yleensä suomalaiset sopeutuvat muutokseen, usein toki hieman purnaten. Rahalaitoksen vaihto on aina enemmän tai vähemmän työlästä touhua.
Kun käyttötileillä makaavaa rahaa lainataan eteenpäin, korkoa peritään asuntoluotoista noin kolme prosenttia, kulutusluotoista tuntuvasti enemmän. Pankit korostavat kernaasti vähäistä korkomarginaaliaan, mutta se pätee vain silloin, kun lainaksi välitetään markkinarahaa.
Suomalaiset joutuvat käyttötilin alhaisen koron lisäksi tyytymään muutenkin ankeaan pankkiasiakkuuteen takavuosiin verrattuna. Laskuja maksaessaan he tekevät nykyisin työn, jonka pankkivirkailijat ennen hoitivat. Useimmat käyttävät lisäksi nettipankkia. Se on pankeille erittäin edullista.
Yleistyneestä itsepalvelusta huolimatta miltei kaikki pankit velottavat käyttötiliasiakkailtaan erilaisia palvelumaksuja. Käytännössä yleisö maksaa siitä, että se palvelee itse itseään. Pankkien olisi joka tapauksessa ylläpidettävä järjestelmiä, joiden käytöstä ne asiakkaitaan laskuttavat.
Rahalaitokset ovat välttämättömiä nykyaikaiselle yhteiskunnalle. Niiden toimintaa ei pidä rasittaa ylenmääräisillä säädöksillä. Kuitenkin pankkien kannattaisi jo oman julkisuuskuvansa takia miettiä hinnoittelunsa kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kilpailu käyttötileillä näyttää toimivan kehnosti. Siitä todistavat vaatimattomat, enimmillään puolen prosentin erot käyttötilien koroissa.
paakirjoitus@kaleva.fi