Itsenäisyys on Suomelle niin arvokas asia, että sitä on syytä juhlistaa niin kuin on tavattu vuosien saatossa tehdä, eli hartaasti ja arvokkaasti. Riehakas karnevaalitunnelma ei sovi kuvaan. Perinteet ovatkin itsenäisyyden vaalimisessa suuressa kunniassa.
Oulussa yksi näkyvimmistä juhlaperinteistä on yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä opiskelijoiden soihtukulkue. Tänä vuonna lumiseen säähän lähti ylioppilastalo Rauhalasta marssimaan toista sataa valkolakkia soihdut käsissään. Mukana olleille kulkue oli oiva tapa muistaa isänmaata ja sen itsenäistä historiaa, vaikeuksia, suuria hetkiä, menneisyyttä ja nykyisyyttä.
"Tämä on kaunis ele, jolla kunnioitetaan niitä, jotka ovat vaikuttaneet Suomen itsenäisyyteen ennen ja nyt", muotoili opiskelija Hanna Häkkilä. Itsenäisyys merkitsee Häkkilälle erityisesti kansakunnan vapautta. Kollega Riikka Tuura oli vahvasti samaa mieltä.
Harras juhlinta
paras tapa
Opiskelija Kaarina Kekäläinen oli mukana soihtukulkueessa ensimmäistä kertaa. Hän uskoo, että tavasta tulee hyvä perinne koko opiskeluajaksi.
Kekäläisen mielestä harras, rauhaisa juhlinta on oikea tapa kunnioittaa itsenäisyyttä ja sodat käyneen sukupolven sen eteen tekemiä raskaitakin uhrauksia.
Viime vuosina on noussut esiin ajatuksia, joiden mukaan Suomi ei olisi enää EU:n jäsenenä itsenäinen. Kaarina Kekäläinen ei koe asiaa niin.
"Kyllä Suomi minusta on itsenäinen. Ehkä vanhempi sukupolvi voi ajatella, että EU:n myötä jotakin on menetetty."
Viime vuosina itsenäisyydestä puhuttaessa sotiemme veteraanit ja muut sotaponnisteluihin osallistuneet ovat saaneet osakseen kasvavaa arvostusta. Sotaa käyneiden kunnia on ikään kuin palautettu. Se näkyy ja kuuluu myös opiskelijoiden arvioinneissa: itsenäisyyden kannalta veteraanien panos on ollut korvaamaton.
Kunniaa saavat myös monet muut "suuret suomalaiset", jotka ovat antaneet vuosikymmenten ja -satojen saatossa oman panoksensa itsenäisen maan synnyttämisessä ja rakentamisessa.
Opiskelijoiden soihtukulkue suuntasi Rauhalasta ensin kaupungintalolle, jonka portailla ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia kajautti ilmoille kokoelman isänmaallisia lauluja, kruununa Sibeliuksen Finlandia ja Maamme-laulu.
Tapahtumaa oli saapunut seuraamaan reilu satapäinen joukko kaupunkilaisia. Yleisö yhtyi täysin palkein laulamaan mielet herkistänyttä Maamme-laulua.
Kaupungintalolta soihtukulkue marssi edelleen Intiön hautausmaalle, jossa ylioppilaskunnan edustajat laskivat seppeleen sodissa kaatuneiden sankarimuistomerkille. Sankarivainajia kunnioitettiin myös Lippulaululla.
Marssin jälkeen opiskelijat siirtyivät juhlistamaan itsenäisyyspäivää illallisen merkeissä.