Suomen 95. itsenäisyyspäivää vietetään pitkälle perinteisin muodoin. Vaikka samat tapahtumat toistuvat vuodesta tai jo vuosikymmenestä toiseen, niiden sisältö on muuttunut ajan saatossa.
Itsenäisyyden juhlintaa hallitsivat pitkään sotien muistelot, surullinen kaipuun henki sekä ylevä isänmaallisuus.
Sitä mukaan kun sodat omakohtaisesti kokeneiden määrä on vähentynyt, sotien varjot itsenäisyyden juhlinnan yltä ovat siirtyneet sivummalle.
Itsenäisyyspäivä on siitä harvinainen päivä, että se kokoaa kansan. Vaikka yhteiskunnallisista asioista ollaan mitä mieltä tahansa ja vaikka kansa on taloudellisin mittarein mitattuna hyvinkin jakaantunut, itsenäisyydestä ollaan iloisia ja ylpeitäkin.
Sodat ovat olleet kansakunnan käännekohtia, joten on ymmärrettävää, että ne ovat sävyttäneet myös maan itsenäisyyden juhlintaa. Onhan itsenäisyyden säilymistä pidetty pitkälle sen ansiona, ettei Suomi taipunut talvi- eikä jatkosodassa.
Itsenäisyyden aika on kuitenkin paljon enemmän kuin sodat; nehän kestivät vain muutaman vuoden. Tänä muuna aikana maa on rakennettu, sotien velat maksettu, kohottu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon ja luotu historiallisesti vertaansa vailla oleva hyvinvointivaltio.
Aihetta juhlaan on kaikilla. Suomen rakentamisen sankareita ovat yhtä lailla presidentit ja muut mahtihenkilöt kuin aivan tavalliset kansalaisetkin. Tähän on tultu kaikkien yhteisin ponnistuksin.
Yksi itsenäisyyspäivän pitkistä historiallisista perinteistä on ollut tasavallan presidentin vastaanotto Presidentinlinnassa. Se symboloi paljolti itsenäisyyden olemusta. Kokoontuuhan sinne paitsi maan poliittinen ja taloudellinen eliitti, myös edustava otos eri aloilla työskentelevistä kansalaisista.
Vaikka Linnassa kansa juhlii pitkälti edustajiensa välityksellä, osallistutaan juhlintaan lähes joka kodissa seuraamalla sitä televisiosta. Linnan juhlat on pitkään ollut katselluin televisio-ohjelma.
Se on kuitenkin tapahtuma, jossa lähes jokainen haluaa olla mukana, vaikka vain kotikatsomossa töllöttäen, kauniita pukuja ihastellen ja juhlijoiden tanssitaitoja arvioiden. Jotkut järjestävät jopa omia varjojuhliaan, joihin pukeudutaan tyylikkäästi ja joissa nautitaan pöydän antimista samalla tavalla kuin Linnassa.
Niin paljon kuin poliitikot ja työmarkkinajohtajat sekä muut eri etupiirien edustajat taistelevat toistensa näkemyksiä vastaan julkisuudessa joka päivä, on arvo sinänsä, että kaikki he mahtuvat saman katon alle Presidentinlinnaan itsenäisyyspäivänä.
Suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut pitkälle eri eturyhmien kamppailun ja sitä seuranneen sopimisen tuloksena.
Mikä voimavara siihen sisältyisikään, jos kansakunnalle kyettäisiin luomaan yhteinen päämäärä, johon pyrkiä? Sellaisen aika olisi nyt. Vaikka maailma on kansainvälistynyt ja olemme osa Eurooppaa, kansakunnan pärjääminen on lopulta paljolti kiinni kussakin maassa tehdyistä ratkaisuista.