Nuorten suomalaismiesten tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet viime vuosina. Tästä huolimatta ne ovat Suomessa edelleen yleisimpiä kuin muualla Länsi-Euroopassa. Suomalaisnaisiin verrattuna erot ovat suuret. Selvin ero on 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa miesten kuolleisuus on naisiin verrattuna nelinkertainen.
1990-luvun lopussa nuoria miehiä kuoli tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti vuosittain 600 nuorta miestä. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa vähentää tätä lukua kolmanneksella.
Kansanterveyslaitoksen koti- ja vapaa-ajan turmien ehkäisyn yksikön päällikkö Anne Lounamaa pitää tavoitteen toteutumista mahdollisena. Onnettomuuksissa kuolleiden nuorten miesten määrät ovat laskeneet, samoin itsemurhat. Alkoholikuolemien määrä on pysynyt aiempien vuosien tasolla, kertoi Lounamaa torstaina Helsingissä ministeriön tiedotustilaisuudessa. Lounamaan mukaan on kuitenkin huolestuttavaa, että lukioikäisten poikien humalahakuinen juominen on kasvussa.
Nuorisopsykiatrian professori, erikoistutkija Mauri Marttunen pitää myös mahdollisena, että nuorten miesten ennenaikaisia kuolemia voidaan vähentää tavoitteen mukaisesti. Nuorten miesten itsemurhien määrä on pudonnut 1990-luvun huippuvuosista. Marttusen mukaan tähän on vaikuttanut se, että hoito tavoittaa nuoret miehet aiempaa paremmin.
Vuonna 2004 Tilastokeskuksen mukaan 15-34-vuotiaita miehiä kuoli tapaturmien ja väkivallan seurauksena lähes 500. Itsemurhien määrä oli tästä lähes puolet eli 229. Sekä auto-onnettomuudet että myrkytykset veivät kumpikin noin 70 nuoren miehen hengen.
Kolmas nuorten miesten kuolemanloukku on liikenne. Turun yliopiston liikennetutkijan Sirkku Laatupotin mukaan tätä selittää toisaalta nuorten miesten aktiivisuus, mutta myös halu ottaa riskejä.
Nuorten miesten miesten riskinotto taas on yleismaailmallinen ilmiö. Riskikäyttäytyminen voi olla tapa tai sitten se voi olla vain tilapäistä. Tilapäiseen riskinottoon ajaa usein ryhmäpaine ja hyväksynnän tai mielihyvän haku. Mahdollisia seurauksia ei ajatella.
Vahvojen
miesten malleja
Mitään yksinkertaista lääkettä nuorten miesten kuolemien ehkäisyyn ei ole. Testosteronia ei voi poistaa, eikä perinteinen valistus uppoa nuoriin miehiin.
Kirjailija, psykologi Esa Sariola nostaa esille kulttuurin vaikutuksen. Kyse ei ole Sariolan mukaan pelkästään testosteronista, adrenaliinista ja biologista tekijöistä. Kyse on myös siitä, millaisia miehen malleja kulttuuri tarjoaa ja millaisia tarinoita me kerromme muista ja itsestämme.
- Mielestäni se helpottaisi nuoren miehen kasvua, mitä enemmän meillä on hyvien miesten malleja. Tämä tulee paljolti läsnäolevan isyyden kautta, mutta myös kulttuurin. Ongelmana vain on, että vahvat miehet näyttävät nuorille suunnatussa kulttuurissa olevan lapsellisia schwarzenegger-tyyppisiä elokuvien sankareita. Nehän ovat kuusivuotiaan malleja, eivät täysi-ikäisen nuoren malleja.
Poikien ja nuorten miesten riskinotto lähtee uhkuvasta elämäntunnosta ja haavoittumattomuuden harhaluulosta. Se on otettava osaksi annettuna, pohtii Sariola.
- Silti kaikki nuoret miehet eivät ota riskejä tai ole epäsosiaalisia.
Yksi suomalaisen kirjallisuuden traaginen nuori mies on Kullervo.
- Kalevalan Kullervo-taru päättyy kasvatusohjeeseen: "älkäätte ilmoisna ikänä lasta kaltoin kasvatelko". Se on hyvä kasvatusohje 1800-luvulta. Kaltoin kohtelemalla ihmisestä saa syrjäytyvän, itsemurhaan taipuvaisen, sanoi Sariola.