Normaalia useamman elämä on päättynyt oman käden kautta Suomussalmella syksyn ja talven aikana. Tekijöinä ovat olleet pääasiassa keski-ikäiset miehet. Sekä seurakunnassa että kunnassa on haettu keinoja auttaa niin omaisia kuin itsemurhaa ehkä suunnittelevia. Pohdinnassa on löydetty asian taustalta muun muassa syrjäytyneisyyttä ja näköalattomuutta.
"Mitään taikatemppuja meillä ei ole", huokaa kunnan sosiaalijohtaja Terttu Huttu-Juntunen.
Tärkeintä on nostaa asia esille keskusteluun ja että ihmiset saisivat jostain apua. Monella on yhä korkea kynnys hakea ammattiapua itselleen. Kunnanhallitus on perustanut työryhmän asiaa pohtimaan. Seurakunnassa perustettiin joulukuussa vertaistukiryhmä omaisille.
Suurin osa miehiä
Elo-tammikuussa kunnassa kuoli oman käden kautta yhdeksän ihmistä. Heistä pääosa oli miehiä. Kainuussa perinteisesti nuorten miesten itsemurhaluvut ovat olleet korkeita. Nyt kyse oli noin 50-vuotiaista, vaikka nuoriakin joukossa oli.
Seurakunta järjesti yhdessä Kianta-opiston kanssa itsemurhan tehneiden omaisille luennon. Tilaisuuteen tuli yli 80 seurakuntalaista. Joulukuussa alkoi sururyhmä, mutta kun sinne tuli itsemurhan tehneiden omaisia, se muuttui vertaistukiryhmäksi.
Parikymmentä vuotta seurakunnassa pappina ollut vs. kirkkoherra Lea Päiviö on vetänyt sekä suru- että kriisiryhmiä. "Kriisiryhmä toimii hyvin, mutta se auttaa vain akuutissa tilanteessa olevia. Enemmänkin omaisille voisi olla tukea."
Päiviö löytää tekojen takaa paljolti syrjäytyneisyyttä. "Taustalla on ollut alkoholia ja mielenterveyden ongelmia. On myös tapauksia, joista ulkopuolinen ei löydä mitään selittävää tekijää."
Mielenterveystoimisto tekee työtä Päiviön mukaan äärirajoillaan. Akuutissa tilanteessa olevat pääsevät vastaanotolle. Tukea ei ehkä kuitenkaan ole riittävästi saatavilla.
Ketään ei saa syyllistää
Päiviön ja Huttu-Juntusen mukaan itsemurhaan liittyy aina paljon syyllisyyden tunteita. "Ketään ei kuitenkaan voi syyllistää, jos joku päättää tehdä itselleen jotain", Päiviö sanoo.
Terttu Huttu-Juntunen on ollut Suomussalmella sosiaalityössä parikymmentä vuotta. "Voimmeko me viranomaiset luoda tulevaisuuden näkymiä? Se on vaikea asia, mutta kunnassa asetettu työryhmä pohtii tätäkin."
Tulevaisuuden näkymät ovat monella heikentyneet. Viime vuonna Suomussalmelta muutti pois parisataa asukasta. Työttömyysprosentti on 19 eli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna.
Huttu-Juntunen löytää itsemurhien ja masennuksen takaa myös kulttuurisidonnaisia asioita. "Täällä ei perinteisesti helposti uskota itseensä eikä omiin mahdollisuuksiin."
Erityisesti kainuulainen mies on ollut kovilla rakennemuutoksissa ja kyläyhteisöjen hajoamisessa. "Kainuussa miehen on pitänyt olla kova ja karski. Miehen arvo on mitattu fyysisen työn tekemisellä."
Hän kaipaa suurempaa sallivuutta miehiä kohtaan. "Me naiset voimme ystävillemme itkeä asioita menettämättä kasvojamme. Miehet harvemmin voivat tätä tehdä."
Edellisen kerran Suomussalmella oli itsemurha-aalto 2001 ja sitä ennen 1980-luvulla. Silloin kunta oli mukana laajassa itsemurhia ehkäisevässä hankkeessa.