Helsinki EU:n suuret jäsenvaltiot katsovat unionin tulevaisuustyötä liiaksi omien itsekkäiden kansallisten etujen lähtökohdista. Näin arvioi EU-komission Suomen edustuston päällikkö Timo Mäkelä. Hän viittaa Britannian pääministerin Tony Blairin ja Espanjan pääministerin José Maria Aznarin ehdotuksiin.
Blair ja Aznar vahvistaisivat EU:ssa neuvoston asemaa komission kustannuksella. Neuvosto on unionin varsinainen lainsäätäjä ja se on toimielimistä ainoa, jonka jäsenet edustavat suoraan jäsenmaiden hallituksia. Komissio, joka on ylikansallinen elin, tekee aloitteet yhteisön lainsäädännön kehittämiseksi.
Mäkelän mielestä laajentuva EU ei pysy kasassa ilman riippumatonta komissiota. Hän muistuttaa, että komissiossa ymmärretään myös pienten maiden huolet.
”EU tarvitsee vahvoilla valtuuksilla toimivan elimen, joka katsoo asioita kokonaisvaltaisemmin eikä yhden maan näkökulmasta. Unionilla on oltava myös instituutio, joka valvoo, että tehdyt päätökset myös toteutetaan”, Mäkelä korostaa ja lisää, että ”sen nimi voi olla jokin toinen kuin komissio, jos se siitä on kiinni.”
Komissio ei hamua neuvoston valtaa
EU:n päätöksentekoa on Mäkelän mukaan selkiinnytettävä. Hän tähdentää, että komissio ei vaatimassa itselleen neuvostolla olevaa päätösvaltaa.
”On ymmärrettävää, että isot maat ovat huolissaan roolistaan ja asemastaan ja ne ovat varmasti vakuuttuneita siitä, että niiden edut tulevat paremmin turvatuksi neuvoston roolia vahvistamalla, mutta ilman jäsenmaista riippumattomia elimiä laajentunut EU ei pysy kasassa”, Mäkelä pohtii.
Suuret EU-maat ovat ehdottaneet neuvostolle pysyvää puheenjohtajaa. Silloin komission puheenjohtaja jäisi useiden arvioiden mukaan viisivuotiskaudeksi valittavan niin sanotun EU:n presidentin varjoon. Mäkelä toteaa, ettei komissio ole ollut tukemassa ajastusta valita neuvostolle puheenjohtaja.
Pienten jäsenmaiden lisäksi myös Saksa haluaa pitää komission roolin vahvana. EU-parlamentissa on myös samansuuntaisia ajatuksia.
Asioita juuttunut juoksuhautoihin
Mäkelän mukaan komission harteille asetetaan helposti asioita, joihin sillä ei ole puhevaltaa tai mahdollisuudet toimia niiden osalta ovat rajalliset.
Tulevaisuustyössä on Mäkelän mielestä tehtävä nykyistä selvemmäksi ne asiat, jotka ovat unionin tasolla käsiteltäviä ja mitkä ovat kansallisesti päätettäviä. ”Nyt on sellainen harmaa-alue, jossa ollaan tekevinään yhteistyötä, muttei oikein haluta välttämättä tehdä yhteistyötä ja sitten syytellään toisia tekemättömyydestä. Sisä- ja oikeusasiat ovat olleet sellaisia.”
Komissio on tuskastunut siihen, että sisä- ja oikeusasioissa päätöksenteko unionissa on ollut hidasta. Mäkelä korostaa, että komissio on tehtaillut liukuhihnalta aloitteita turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan osalta. ”Ne ovat juuttuneet neuvoston päätöksentekoon ja kansallisten instituutioiden juoksuhauta-keskusteluun.”
Suomalaiset Sevillasta voittajina kotiin
Mäkelää ihmetyttää Suomen kielteinen linja yhteiseen rajapoliisiin. Hän muistuttaa, että kaikilla EU:n rajoilla valvonta ei toimi niin hyvin kuin Suomessa.
Pääministeri Paavo Lipponen kaatoi Sevillan huippukokouksessa ehdotuksen yhteisestä rajapoliisista. Mäkelää hymyilyttää, että suomalaiset tulivat kokouksesta kotiin suuriin voittajina.
Kansallinen itsekkyys ei ole Mäkelän mielestä pelkästään suuria jäsenmaita vaivaava tauti. Suomen valtiota aikanaan pitkään palvellut Mäkelä perää myös suomalaisilta hiukan enemmän avarakatseisuutta.
Mäkelä tunnustaa kuulleensa myös EU-piireissä liikkuvan jutun, jonka mukaan Suomen poliisin ylin johto pitää kokousta Brysselissä onnistuneena, kun siellä ei ole päätetty mitään.
