Tyrnävä Tyrnäväläinen Pirjo Suvilehto on töistä palattuaan löytänyt kotiportailtaan mieluisan paketin: sen on lähettänyt Mäntykustannus, ja se pitää sisällään painotuoreita kappaleita Suvilehdon runokirjasta Eläimet heitettiin meren pohjaan. Turkoosikantisen kirjan kirjoitusprosessi oli Suvilehdolle myös fyysinen matka.
"Rakastan vettä! Kirjoitin tekstejä Raksilan uimahallin kahviossa, ja uintireissuillani mietin, miten siirtäisin tuntemukseni runoon", kirjailija kuvailee kirjoitusprosessia.
Kirjan takakannen esittelytekstissä Suvilehdon runoissa kuvataan olevan pohjoista pöljyyttä ja mannermaista avantgardea.
Päivätyönään Suvilehto opettaa suomen kieltä ja draamapedagogiikkaa Oulun yliopistossa. Kirjoittaminen on siis sivutyö.
"En voisi olla kirjoittamatta. Siitä saa valtavasti energiaa. Kirjoitan koko ajan, joskus jopa autolla ajaessa, vaikka eihän sellaista saisi näin julkisesti myöntää", kirjailija hymyilee.
Kirjan kirjoittamisen aikajänne on pitkä. Runokirjan tekstit valmistuivat jo viime vuoden syksyllä, ja sen jälkeen tyrnäväläiskirjailija on ehtinyt vaihtaa aiheen jo aivan toiseen - eläimet ovat tosin läsnä tässäkin.
"Koiran päiviä on koiravauvan kirja, täytettävä vauvakirja ja uuden pennun omistajan tietopaketti samoissa kansissa. Sen innoittajana on toiminut perheemme uusin tulokas, pystykorvauros Tassu, joka muutti meille Kuusamosta pian pari vuotta sitten", Suvilehto hymyilee.
Suvilehdon rakkaus koiriin syttyi jo lapsena Raksilassa, kun naapurin karjalankarhukoira Turre vei tytön sydämen.
"Haaveilin, että kun vain minulle tulee mahdollisuus, otan lemmikiksi oman koiran. Haave toteutui sitten aikuisiällä. Ensimmäinen koiranpentuni oli tietysti karjalankarhukoira, ja nimeltään Turre!"
Turre, Tassu ja Suvilehdon muutkin koiraystävät Murre ja Kossi seikkailevat Koiran päiviä -kirjan sivuilla pienissä inserteissä, joissa kirjailija kertoo omia arkisia koirakokemuksiaan.
Teksti on tällä hetkellä tarkistusluvussa, ja meneillään on kuvien valinta. Kansissa hauvavauvakirjan on määrä olla toukokuussa.
Suvilehdon projektit eivät kuitenkaan tähän lopu.
"Kaksi vauvoille, vauvojen vanhemmille ja varhaiskasvattajille suunnattua runo- ja leikityskirjaa on jo melkein valmiina. Ne ovat luvassa viimeistään ensi vuonna", tuottelias kirjailija kertoo.
Suvilehto sanoo olevansa luonteeltaan vähän niin kuin pystykorva, säntäilevänsä paikasta toiseen uusia polkuja tutkien.
"Ideoita olisi vaikka kuinka paljon, kun vain ehtisi toteuttaa kaikki", kirjailija huokaa.
Työn alla on myös esikoulumateriaaleja. Niiden tekemisessä Suvilehdon apuna on toiminut oma tytär Pihla, 6.
"Eläimistä en pääse eroon näissäkään. Karjalankarhukoira Turre seikkailee täälläkin", Suvilehto esittelee Pihlan värittämiä tehtäväluonnoksia.
"Loruttelemme näitä usein yhdessä iltaisin, kun inspiraatio iskee", kaksikko nauraa.
Turren seikkailuja piirtäessään kirjoittaja tulee paljastaneeksi itsestään myös toisenlaisen taiteellisen puolen.
"Juu, minunhan piti alun perin lähteä kuvataiteilijaksi Pariisiin! Mutta sitten minulle puhuttiin järkeä", Suvilehto nauraa.
Kuvataide on kuitenkin kulkenut harrastuksena kirjoittajan matkassa, ja ulkovarastossa sijaitsevassa ateljeessa on syntynyt öljyvärityö jos toinenkin.
"Olisihan se hienoa joskus kuvittaa oma kirja. Pitäisi kai kuitenkin ensin hankkia alan koulutusta, ennen kuin voisi kutsua itseään oikeaksi taiteilijaksi", vaatimaton nainen miettii.
Siihenkin olisi paloa, kun vain ehtisi.
