Tuore väitöstutkimus kertoo, että homerakennusten korjaus- ja purkutyömailla home- ja bakteeripitoisuudet voivat nousta terveydelle haitalliselle tasolle. Siksi kosteuden ja homeen takia vaurioituneiden rakennusten työmailla pitäisi käyttää samanlaisia suojausmenetelmiä kuin asbestia sisältäviä rakenteita purettaessa. Työntekijöiden tulisi aina käyttää hengityssuojia, suojaavaa pukua ja käsineitä. Hometilat pitää eristää muista tiloista ja alipaineistaa.
Kuopion yliopistossa väitelleen Sirpa Rautialan tutkimuksen mukaan ilman home- ja bakteeripitoisuudet nousevat selvästi homevaurioiden purku- ja korjaustöiden aikana. Hänen tekemissään selvityksissä pitoisuudet olivat keskimäärin 10-100-kertaisia kuin ennen korjaustöitä. Suurimpia pitoisuudet ovat rakennusjätteen siivouksen aikana, mutta myös korjausrakentamisen aikana niitä vapautuu paljon ilmaan.
Työsuojelu velvoittaa käytännössä
Rautialalla itsellään on käsitys, että kaikilla hometyömailla ei noudateta työsuojelusuosituksia. Sellainen kuva on tullut Kuopion aluetyöterveyslaitoksella, jossa hän työskentelee tutkijana.
"Ihan parin vuoden sisällä rakennusalan ammattilaisilla on ilmennyt paljon ammattitauteja, jotka johtuvat homeelle altistumisesta", hän arvioi.
Jos riittäviä suojaustöitä ei tehdä, bakteeri- ja homepitoisuudet nousevat myös ympäröivissä tiloissa töiden aikana. Niissä pitoisuudet nousivat keskimäärin kymmenkertaisiksi verrattuna ennen korjaustöitä vallinneeseen tasoon.
Rautialan väitöksessä todetaan, että mikrobipitoisuudet nousevat vain hieman sellaisissa työpisteissä, joissa on käytetty kohdepoistomenetelmää. Se tarkoittaa erilaisilla tehokkailla suodattimilla varustettua pölynimuria. Myös työtilan eristäminen ja alipaineistus vähentää mikrobipitoisuudet kymmenesosiin.
Työsuojelupiireillä on hometyömaille ohjeet, joissa kehotetaan käyttämään riittäviä suojauksia ja alipaineistuksia. Laki ei suoranaisesti velvoita toimimaan ohjeiden mukaan. Laki kuitenkin määrää, että työnantaja ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa työntekijälle, joten ohjeita olisi käytännössä pakko noudattaa.
Sulkuja ja tiivistä suojausta
Engel-kiinteistöpalvelut tekee Oulussa paljon home- ja asbestipurkutöitä. Projektipäällikkö Mauri Karvonen sanoo, että homeremontit tehdään käytännössä samoin suojavarustuksin kuin asbestityötkin.
Remonttitilat eristetään muovisella sulkutunnelilla, jonka läpi itiöt eivät pääse. Remontoivalta alueelta suljetaan ilmastointi ja järjestetään sinne alipaine. Se tarkoittaa, että ilma virtaa puhtaasta tilasta remontoitavaan tilaan päin.
Työntekijä pukee tiiviin suojahaalarin sekä panee päähänsä moottoroidulla imurilla varustetun suojanaamarin, jossa on tarvittavat suodattimet. Hihansuut, lahkeiden suut ja kaulan sekä naamarin väliset rajat tiivistetään, jotta homeilma ei kosketa mitään kohtaa ruumiissa. Kaiken lisäksi moottori tekee puvun sisälle ylipaineen, jolla pidetään huono ilma loitolla.
Poistuessaan hometilasta työntekijä riisuu suojavaatteet ja panee ne roskapussiin ennen kuin tulee takaisin puhtaisiin tiloihin.
Kohdepoistomenetelmää käytetään Karvosen mukaan aina tarvittaessa, esimerkiksi pieniä homeisia puuosia purettaessa. Puretut homeiset rakennusjätteet käsitellään biologisesti, mikä tappaa niistä itiöt. Sitten ne viedään suojattuina kaatopaikalle.
Hometöihin keskittyvät erikoisliikkeet
Homeongelmien ongelma on, että missään ei ole määritetty viitearvoja siitä, milloin ollaan ihmiselle vaarallisissa lukemissa. Toisiin home ei vaikuta mitenkään, toisille, varsinkin aikaisemmille altistuneille pienetkin määrät aiheuttavat pahoja oireita.
"Jos määrättyjä mikrobeja on työmaalla, suojavaatteet ja hengityssuojat pitää olla samantasoiset kuin asbestitöissä. Valveutunut rakennuttaja ei teetä enää urakoitsijoilla näitä homekorjaus ja -purkutöitä, vaan työn tekevät erikoisliikkeet. Yleensä asbestitöihin erikoistuneet liikkeet ovat myös homepurkuliikkeitä", sanoo rakennuttajapäällikkö Pekka Paavola Oulun kaupungin rakennusvalvontavirastosta.
Paavola ei aseta painoarvoa erikoisliikkeiden työn mahdolliselle kalleudelle, vaan pitää kokonaistaloudellisesti edullisimpana sitä, että lopputulos on hyvä.
Myrkkyjä takavuosikymmeniltä
Ympäristöministeriö on selvityttänyt PCB:n ja elohopean esiintymistä rakennuksissa ja laatinut uudet ohjeet siitä, miten ne on otettava huomioon korjausrakentamisessa.
PCB:tä löytyy rakennuksista esimerkiksi 1960-70-luvuilla rakennetuista lämpölaseista. Elohopeaa voi olla ennen 1980-lukua valmistetuissa kytkimissä tai muissa rakennusten laitteissa.
Nämä aineet ovat ongelmajätteitä, joten rakennusjätteet tulee käsitellä sellaisina. Haitallisia aineita sisältävät osat täytyy poistaa rakennuksista ennen muiden rakenteiden purkamisen aloittamista.
Työnjohtaja Tomi Nikkilä Engel-kiinteistöpalveluista sanoo, että ongelmajätteiden käsittely lisää selvästi kustannuksia korjauskohteissa.
