Poliisi haluaisi puhdistaa suomalaisvankilat raskaita rikoksia tehneistä itärikollisista. Monimutkaisten valitusmenettelyjen takia yhtään virolaista tai venäläistä vankia ei ole kuitenkaan pystytty siirtämään kotilinnoihinsa, vaikka oikeusministeriössä on tehty useita siirtopäätöksiä. Useissa tapauksissa tuomio ehtii kulua umpeen ennen kuin siirtopäätös saa lain voiman.
Siirtopäätös edellyttää pääsääntöisesti vangin omaa suostumusta. Virolaisvankeja voidaan siirtää tietyissä tapauksissa myös vastoin heidän omaa tahtoaan. Monipolvisen valitusmenettelyn takia mahdollisuus on kuitenkin hyvin teoreettinen.
Pohjoismaiden välillä ongelmia ei ole: Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa annettu rangaistus voidaan suorittaa Suomessa ja vastaavasti Suomessa annettu rangaistus näissä maissa. Siirto edellyttää tuomitun kuulemista.
Riski turvallisuudelle
Itärikolliset haluttaisiin pois suomalaisvankiloista, koska heidän ja suomalaisvankien välistä verkostoitumista yli rajojen pidetään riskinä Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Vankilat ovat otollisia värväystoimistoja kansainvälisesti järjestäytyneille rikollisjärjestöille.
Rikosseuraamusviraston (Rise) tuoreen tilaston mukaan suomalaisvankiloissa on tällä hetkellä runsaat 250 ulkomaalaista. Puolet heistä on virolaisia ja venäläisiä: virolaisia on 107 ja venäläisiä 36.
Suurin osa itävangeista on tuomittu huumeiden salakuljetuksesta. Joukossa on myös törkeistä väkivaltarikoksista tuomittuja.
Oma ympäristö tärkeä
Risen oikeudellisen osaston päällikkö Paavo Siltanen sanoo suomalaislainsäädännön lähtevän siitä, että vangin tulee saada kärsiä tuomionsa mahdollisimman lähellä omaisiaan. Hänen tulee myös voida vapautua omaan sosiaaliseen ympäristöönsä.
"Pyrkimys sijoittaa heidät omiin kotimaihinsa perustuu myös tähän tavoitteeseen", Siltanen sanoo.
Vankeinhoitolaitokselle ulkomaalaiset vangit eivät ole Siltasen mielestä mikään erityinen ongelma.
"Kysymys on yleisestä ongelmasta, koska vankeinhoitolaitos kärsii tilan puutteesta. Kaikki vangit ovat tässä mielessä ongelma", Siltanen sanoo.
Suomi voimaton
Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston apulaispäällikkö Jarmo Littunen sanoo Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimen olevan suurin tulppa virolaisvankien siirroissa.
Oikeusministeriö ei voi siirtää vankia omalla päätöksellään; Viron oikeusministeriön on hyväksyttävä se.
"Tällaisia päätöksiä on tehty, mutta Viron oikeusministeriön päätös on valituskelpoinen. Siitä voi valittaa Tallinnan hallinto-oikeuteen, joka ei ota kuitenkaan valituksia käsittelyyn ennen kuin niitä koskevat valitukset on käsitelty Strasbourgissa. Sieltä ei ole saatu yhtään päätöstä", Littunen sanoo.
Littunen pitää mahdollisena, että lähiaikoina muutama virolaisvanki voidaan ehkä kuitenkin siirtää kotimaahansa.
"He eivät ole valittaneet siirtopäätöksestä Strasbourgiin. Pallo on nyt Viron oikeusministeriöllä ja Tallinnan hallinto-oikeudella. Jos ministeriö hyväksyy siirrot ja hallinto-oikeus vahvistaa ne, ne voidaan toteuttaa", Littunen sanoo.
Venäjälle tapahtuviin siirtoihin Littunen suhtautuu varauksellisemmin.
"Maiden välinen sopimus edellyttää vangin suostumusta. Ymmärrettävistä syistä niitä ei ole saatu", Littunen sanoo.
Tuomiolle kotimaassa
Sisäministeriön poliisiosaston mielestä paras malli olisi se, että ainakin EU:n sisällä rikosvastuu toteutettaisiin kotimaassa.
"Jos suomalainen syyllistyy rikokseen ulkomailla, meillä on omien kansalaisten osalta oma tutkinta- ja syyteoikeus. Tämä mahdollisuus on myös esimerkiksi Virolla", sanoo poliisiylitarkastaja Robin Lardot.
Suomen ja Viron poliisi, tulli ja rajavartiolaitos sopivat viime syksynä konkreettisista toimista rikosvastuun toteuttamisesta kotimaassa. Lardot uskoo, että ajan oloon sopimus alkaa toimia myös käytännössä.
"Tämä olisi yksi tapa vähentää virolaisvankien määrää suomalaisvankiloissa, ja tietenkin myös toisin päin", hän sanoo.
Virolaisissa vankiloissa on tällä hetkellä muutama suomalainen.