EU:n puheenjohtajamaa Itävalta haluaa antaa Euroopalle uutta potkua. Puheenjohtajakauden painopisteitä ovat työllisyyden parantaminen ja tällä hetkellä jäissä olevan perustuslakikeskustelun elvyttäminen, kertoi liittokansleri Wolfgang Schüssel komission ollessa perinteisellä vierailulla uudessa puheenjohtajamaassa maanantaina.
"Mennyt vuosi ei ollut välttämättä onnellisin vuosi", Schüssel sanoi viitaten Ranskassa ja Hollannissa perustuslain kaataneisiin kansanäänestyksiin ja kiistaan rahoituskehyksistä.
Schüssel kuitenkin korosti, ettei perustuslaki ole kuollut. Itävallan tavoite on kevään keskusteluissa löytää perustuslaille uusi tiekartta. Kesäkuun huippukokouksessa on sitten tarkoitus ratkaista, miten vaikeassa asiassa edetään.
Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen EU:n huippukokous päätti pitää miettimistauon ja palata asiaan Itävallan kaudella.
Laaja keskustelu perustuslaista ja yleensä eurooppalaisesta elämänmallista on liittokanslerin mukaan tarpeen, ja kansalaiset on vedettävä mukaan keskusteluun. "Meidän on hyödynnettävä kaikkien energiaa", Schüssel korosti.
"Uudesta perustuslaista tulee parempi kuin se kovin pirstaleinen rykelmä, joka meillä on nyt", Schüssel sanoi edellisen illan televisiohaastattelussa.
Aikaisemmin Schüssel on todennut, että liiallisten sääntöjen purkaminen ja subsidiariteetti on "otettava vakavasti". Subsidiariteetti tarkoittaa sitä, että päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Sen vuoksi EU:n tasolla tehtäisiin vain ne päätökset, joista saadaan EU-tasolla todellista lisäarvoa.
Balkanin maiden
pyrkimyksille tukea
Itävallan ulkoministeri Ursula Plassnik vierailee tällä viikolla sekä Ranskassa että Hollannissa tutkimassa mahdollisuuksia siitä, miten perustuslakikysymyksessä voitaisiin edetä.
Itävallalle on tärkeää sen eteläisten naapureiden tuominen lähemmäs EU:ta, ja se aikoo edistää Balkanin maiden mahdollisuuksia.
Liittokansleri totesi, ettei ovea ole suljettu, mutta laajentumista on tarkasteltava realistisesti. EU:n suosio on alamaissa Itävallassa, ja syynä uskotaan olevan juuri laajentumisen.
Itävalta taisteli Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloittamisen puolesta syksyllä, ja suostui Turkin neuvotteluihin vasta, kun Kroatiallekin näytettiin vihreää valoa.
Talous- ja työllisyyspolitiikka ovat Schüsselin mukaan kansalaisia eniten koskettavia asioita, ja EU:n on tehtävä tällä saralla enemmän.