Itävalta putosi poliittiseen kriisiin äärioikeistolaisen Vapauspuolueen johtajaan liittyvän paljastuksen takia.
Venäjä hakee EU:n yhteisestä rintamasta murtumakohtia. Jussi Halla-aho veti maanantaina tärkeää linjaa perussuomalaisten asennoitumisesta.
Viime viikon lopulla Itävallassa jysähti maata vavisuttava poliittinen pommi. Skandaalin ytimessä on salaa kuvattu video Itävallan varaliittokanslerista Heinz-Christian Strachesta.
Kahden saksalaislehden julkistama videon raskauttavana sisältönä on, että äärioikeistolaisen Vapauspuolue FPÖ:n johtaja Strache oli vuonna 2017 valmis hakemaan FPÖ:lle menestystä venäläistuella ja -rahalla.
Videon keskustelussa oli esillä jopa ajatus, että venäläistaho ostaisi enemmistön Itävallan suurimmasta lehdestä Kronen Zeitungista ja muuttaisi sen linjan Vapauspuolueelle myötämieliseksi. Strache taas lupaili venäläistukijalle rahakkaita suururakoita Itävallasta.
"Neuvottelu" oli kuitenkin lavastus, Strachelle asetettu miina, jonka päälle hän astui. Joka tapauksessa video kertoi, kuinka keskeinen poliitikko oli valmis avaamaan ovia Venäjän vaikuttamiselle Itävallan sisäpolitiikkaan. Strachelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin erota varaliittokanslerin tehtävästä.
Vaikka videon paljastama FPÖ:n johdon ajattelutapa on häkellyttävä, aivan uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Vapauspuolueen ja Kremlin suhteet ovat olleet huomiota herättävän lämpimät.
Viime syksynä presidentti Putin osallistui Itävallan ulkoministerin Karin Kneisslin häihin. Kneissl oli Vapauspuolueen valinta maan ulkoministeriksi.
Myös sisäministerin posti on ollut FPÖ:llä. Se on johtanut dramaattisiin seurauksiin maan tiedusteluyhteyksien hoidossa. Muiden EU-maiden tiedustelupalvelut eivät enää luota Itävallan turvallisuuspalvelu BVT:hen, koska pelkäävät tietovuotoja Venäjälle.
Venäjä näyttää jo saaneen Itävallan osin pihteihinsä. Liittokansleri Sebastian Kurzille ja koko maalle on tästä aiheutunut valtava mainehaitta. Maanantai-iltana Kurz yritti pelastaa, mitä pelastettavissa on. Hän erotti sisäministerin, mikä johti koko FPÖ:n lähtöön hallituksesta.
Tapahtumat nostavat taas keskustelun ytimeen Venäjän vaikutuspyrkimykset koko EU:ssa. Asia ajankohtaistuu nyt kun Euroopan parlamentin vaalit ovat käsillä.
Äärioikeistolaiset ja kansallismieliset puolueet pyrkivät rakentamaan uutta poliittista ryhmää europarlamenttiin. Mukana pohjatyössä on ollut perussuomalaistenkin edustaja.
Vaikka uuden ryhmän muodostamisessa ei ole mitään outoa, on syytä kysyä, kuinka likeiset suhteet useilla mukana olevilla puolueilla on Kremliin ja missä mitassa niille kelpaa Venäjän raha ja tuki. Venäjän tavoitteena on EU:n yhtenäisyyden romuttaminen.
Maanantaina perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti HS:ssa tarpeellisia selvennyksiä omasta puolueestaan. Halla-ahon mukaan perussuomalaiset suhtautuu Venäjään hyvin kriittisesti.
La Legalla, Ranskan Kansallisella liittoumalla ja Itävallan FPÖ:llä on Halla-ahon mukaan ”toisenlainen suhtautuminen" Venäjään.
Tämän linjauksen soisi tästedes näkyvän kaikkien perussuomalaisten poliitikkojen puheissa.