Itävalta aloitti EU-puheenjohtajuuden, jonka valmistelut tehtiin yhdessä seuraajan, Suomen kanssa. Kaksi kertaa vuodessa vaihtuvan puheenjohtajuuden on syytetty häiritsevän jatkuvuutta. Itävalta ja Suomi ovat kiinteällä yhteistyöllä ja yhteisellä ohjelmalla pyrkineet synnyttämään toivottua jatkuvuutta.
Itävalta on EU-vastaisin jäsenmaa. Unionin kannatus on 32 prosenttia. Liittokansleri Wolfgang Schüsselin tehtävänä onkin nostaa EU:n suosiota myös kotimaassa.
Unionin kriisi tekee puheenjohtajan tehtävästä vaikean. Budjetista päästiin yksimielisyyteen huippukokouksessa, mutta Itävallan täytyy piiskata se lävitse EU:n parlamentissa.
Uusi laajennus
kiistanalainen
Maa on edellisen EU-laajennuksen suurin hyötyjä. Se oli investoinut voimakkaasti uusiin jäsenmaihin, sillä laajennus tapahtui osin sen omalla takapihalla, vanhan kaksoismonarkian alueella. Sen sijaan EU:n lisälaajennus on itävaltalaisten silmissä varsin kiistanalanen.
Romanian ja Bulgarian jäsenyys on sovittu asia, mutta alkaneelle puolivuotiskaudelle lankeaa päätös jäsenyyden mahdollisesta lykkäämisestä. Vaikka Itävalta on suurin investoija molemmissa maissa, se on taipuvainen niiden jäsenyyden lykkäämiseen. Lopullisen suosituksen tekee komissio.
Turkin jäsenneuvottelut alkavat jäsenyyttä eniten vastustavan Itävallan kaudella. Vaikka oppositio ja hallitus eivät yleensä ole yksimielisiä, Turkin EU-jäsenyydestä ne ovat. Iso-Britannia ja uudet jäsenmaat ovat laajentumisen kannattajia, muut haluavat aikalisää. Itävalta on ollut vastustuksen äänitorvi.
Sen sijaan Länsi-Balkan on Itävallan painopistealue. Yhtä kiivaasti kuin se vastustaa Turkin EU-jäsenyyttä, se kannattaa Kroatian pikaista pääsyä unioniin ja yrittää helpottaa muiden Länsi-Balkanin maiden askeleita kivisellä tiellä. Syyt ovat historialliset. Länsi-Balkan on vanhaa kaksoismonarkiaa, johon on yhä vielä kiinteät poliittiset, talous- ja kulttuurisuhteet.
Länsi-Balkan oma
painopistealue
EU:n hyllylle joutunut perustuslaki kuuluu kauden pähkinöihin. Ajatusaika on loppumassa ja on aika tehdä uusia päätöksiä. Lähitulevaisuudessa tuskin syntyy ratkaisua, vaan Suomi perii ongelman.
Perustuslaki oli jo edellisen laajennuksen edellytys. Se tuli ilman perustuslakia. Lisälaajeneminen tuskin on mahdollinen ilman EU:n uudistusta.
Schüssel on selittänyt painopisteasioikseen työllisyyden edistämisen, talouskasvun kiihdyttämisen ja tutkimukseen panostamisen. EU:n heikko panos työllisyys- ja sosiaalipoliikassa uskotaan sen epäsuosion ja kansalaisten vieraantumisen syyksi. Siksi tavoite on kansalaisläheisempi EU. Mutta kovin ratkaisevasti puheenjohtaja tuskin voi vaikuttaa "yhteisen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan" syntymiseen.
Soud of Europe
Salzburgissa
Puheenjohtajakauden suurtapahtuma on EU:n ja Latinalaisen Amerikan konferenssi, johon odotetaan unionimaiden huipun lisäksi 33 maan johtajia, heidän joukossaan myös Yhdysvaltain George W. Bush.
Itävallan menneestä suurvalta-asemasta on jäänyt jäljelle vain kulttuuri. Siksi se on EU-puheenjohtajana aina korostanut kulttuuria.
Edellisellä kerralla 1998 se oli yksi painopisteistä. Nyt on luvassa tammikuun 26.-28. päivinä, Mozartin 250-vuotissyntymäpäivän kunniaksi "Sound of Europe" -tilaisuus Salzburgissa. Siellä pohditaan eurooppalaista kulttuuria ja identiteettiä.