Julkisuuteen tulee vielä pitkään tihkumaan yksityiskohtia tragediasta, jonka karmeutta kukaan meistä ei voi ikinä käsittää: miten itävaltalainen isä teki tyttärestään orjan ja sulki hänet kellariin 8 516 päiväksi.
Tosiasiassa ympäristöllä olisi ollut aikaa reagoida jopa seitsemän vuotta ennen kuin mies piilotti uhrinsa. Mies oli raiskannut lapsensa ensi kertaa kun tämä oli 11-vuotias ja suunnitellut siitä lähtien vankilaa. Mitä tekivät viranomaiset tällä välin? He kiirehtivät palauttamaan 16-vuotiaana pakoon lähteneen tarjoilijaharjoittelijan Wienistä takaisin kotiinsa Amstetteniin. Juuri yritys piiloutua Wieniin - tytön oma aktiivinen halu päästä pois patriarkan kynsistä - oli lopulta se, joka myöhemmin kelpasi kaikille tahoille selitykseksi hänen katoamisestaan.
Arka teinityttö oli ympäristön silmissä vain vaikeasti kasvatettava, joka hävisi omille teilleen. Hänestä oli tullut lahkon jäsen, näin väitti kirje, jonka tyttö kirjoitti vankeudessa isän sanelemana. Viranomaiset uskoivat ja lopettivat tutkimukset parissa viikossa. Kukaan ei koskaan kysynyt merkillisen lahkon perään.
Ybbsstraßen hirvittävyyksille tuskin löytyy vertailukohtaa. Silti on epäreilua puhua erityisesti Itävallan ongelmasta. Muuallakin paljastuu jatkuvasti luurankoja kellarien pimennoista.
Yhdysvalloissa ratsattiin kuukausi sitten moniavioisuutta viljelevä yhdyskunta. Mormonien vanhoillinen siipi on naittanut Texasissa väkipakolla jopa 13-vuotiaita tyttöjä vanhoille miehille. Suljettuun yhteisöön kuuluu satoja lapsia. Nyt selvitellään dna-testein, kuka on kenellekin sukua. Yhteisön johtaja istuu jo vankilassa avunannosta 14-vuotiaan raiskaukseen.
Alkuvuodesta Saksassa paljastui tapaus, jossa kaksi sisarusta vietti viikkokausia syöpäsairaan eläkeläisisän kanssa. Koulussa oli jo huomautettu vanhemman tytön likaisista vaatteista. Mutta vaikka alaluokkalainen oli apea ja ilmoitti, ettei hän ehdi tekemään koulutehtäviä, kukaan ei vaivautunut tarkistamaan tilannetta kotona. Kaupassa ihmeteltiin, miten niin pienet sisarukset maksoivat pizza- ja karkkiostoksensa isolla setelillä.
Insestistä ei tässä tapauksessa onneksi ollut kyse. Avuttomat tytöt vain jätettiin traumatisoitumaan isän kuolinkamppailusta ja kylmenevästä ruumiista. Viranomaiset ovat jälkikäteen valittaneet työpaineita ja vierittäneet syytä toisilleen.
YK kirjasi vasta puoli vuosisataa sitten itsestään selviltä tuntuvat lasten oikeudet. Lasta on "suojeltava kaikilta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä". Lapsen tulee saada kasvaa ilmapiirissä, jossa "hän saa tuntea hellyyttä sekä moraalista ja siveellistä turvallisuutta".
Nyt vasta naapurit muistelevat tytön mustelmia ja miehen brutaaliutta lapsiaan kohtaan. Hallitus taas ehdottaa kovempia rangaistuksia, vaikka pitäisi kysyä, miksi seksuaalirikos pyyhkiytyy tietyssä ajassa rikosrekisteristä.
Eräs poliisi arvioi shokissa kellaripiilon nähtyään, ettei hän tule koskaan enää luottamaan ihmisiin. Lasten on kuitenkin voitava luottaa aikuisiin. Voi vain toivoa, että meillä läheisillä, naapureilla ja viranomaisilla olisi tarpeeksi silmää, halua ja voimaa auttaa puolustuskyvyttömiä maailmassa, joka niin usein jaksaa kiinnostua ja kauhistua vasta sitten, kun paha on noussut kaikkien nähtäville.