Koltta- eli itäsaamelaiset saavat oman museon Pohjois-Norjaan Neidenin kylään.
Työt ovat jo alkaneet rakennuspaikalla, joka sijaitsee vain 500 metrin päässä Kolttakönkäältä, Varangerbotteniin vievän tien varrella. Museon avajaisia juhlitaan keväällä 2009.
Museosta tulee yksikerroksinen ja 700 neliön laajuinen rakennus, jonka keskeltä nousevaa lasirakennelmaa voidaan pitää auringossa välkkyvänä jääpalana, tunturina, kotana tai nousevana aurinkona.
Päänäyttelylle varataan 200 neliötä, lisäksi museoon tulee tilat vaihtuville näyttelyille sekä kokouksille ja kursseille. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 37 miljoonaa kruunua.
Kolttasaamelaiset asuivat ennen laajalla alueella, jonka Suomen, Norjan ja Venäjän valtioiden rajanvedot rikkoivat.
Nyt kolttia asuu kaikkien kolmen maan alueella. Osa koltista asettui Suomen Sevettijärvelle ja Nellimiin sen jälkeen, kun Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle.
Neidenissä oli kolttien läntisimmän Njávdám-siidan kesäpaikka.
Vuoden 1826 rajanveto esti siidan yhteydet talvikyliinsä mutta Neiden on nykyään ainoa vanha asuinpaikka, jossa vielä on itäsaamelaista asutusta. Kolttakenttä, jossa sijaitsee Pyhän Georgioksen kappeli, on rauhoitettu.
Norjassa on hyvin vähän kolttasaamelaisten historiaan liittyvää vanhaa esineistöä.
Esimerkiksi Kirkkoniemen Rajaseutumuseon esineistö on pääosin Sevettijärveltä. Jotain löytyy myös Tromssan ja Oslon museoista.
"Tärkeintä on se tarina, joka museon näyttelyllä kerrotaan", korostaa Itäsaamelaisen museon johtaja Honna Havas. Näyttely tulee kattamaan kaikki kolttasaamelaisten dramaattisen historian vaiheet Norjassa, Venäjällä ja Suomessa.
Museon filmidokumentoinnin aikana on jo tallennettu Venäjällä asuvien vanhempien kolttasaamelaisten tarinoita ja sama tullaan tekemään Norjassa ja Suomessa.
Aitojen lisäksi museo voi käyttää rekonstruoituja esineitä, joita voidaan valmistaa perinteisten kolttakäsitöiden kursseilla. "Yhteistyö Suomen puolen perinnekäsityön taitajien kanssa on hirveän tärkeää."
Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsi kädessä -projektia vetävä Marja Suojoki-Gauriloff vahvistaa yhteistyön tarpeen.
Suomen kolttien projektissa kehitetään Sevettijärven perinnetalon pihapiiriä eläväksi ulkomuseoksi ja mietitään, miten koltat voisivat hyödyntää matkailua.
Se tekee alustavaa suunnitelmaa myös kolttakulttuurikeskuksen saamiseksi Sevettijärvelle.