Tänään vihitään Kostamuksessa käyttöön kempeleläisen PKC-Groupin tehdastilojen uusin laajennus. PKC:n levittäytyminen Kostamukseen on upea menestystarina suomalaisessa yritystoiminnassa Venäjän lähialueilla ja samalla osoitus siitä, ettei mitään kannata pitää lähtökohtaisen mahdottomana.
Venäjä on jo nyt Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani ja saattaa lähivuosina nousta suurimman maan asemaan. Kehitys on tavallaan kaksijakoista: vaikka Venäjän poliittiset tapahtumat arveluttavat, maan talouskasvu pysyy selvästi vahvassa nousussa.
Kaupassa Venäjän kanssa on paljon mahdollisuuksia, mutta samaan aikaan todellisuus lyö monia aikeita korville. Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamarien maanantaina järjestämä Barents Business Summit kirjasi tuloksia laajasta selvityksestä, jossa oli kartoitettu yritystoiminnan käytännön esteitä.
Vaikka on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä monesti enemmän kuin ihmeissään, kun yrittävät operoida itärajan yli. Yksi laki saattaa kieltää sen mitä toinen sallii, uudet lupavaatimukset selviävät vasta rajalla, tullikäytännöt voivat olla absurdin monimutkaisia sekä aikaa ja rahaa vieviä. Maiden hallintokäytännöt saattavat ajatella asioita aivan eri tavoilla, ja tuloksena yrittäjälle on ajanhaaskausta ja päänsärkyä.
Kauppakamarien yhteistyö venäläisten kanssa menee kiitettävällä tavalla konkretiaan. Ylevien juhlapuheiden ajan pitäisikin jo olla ohi, ja itärajalla on keskityttävä käytännön ongelmien ratkaisuun. Pulmia ei ole vastassa vain suomalaisilla; myös venäläiset voivat väliin olla ihmeissään suomalaiskäytäntöjen kanssa.
Ilmapiiriä auttaisi paljon, jos eräät ikuisuusaiheet liikahtaisivat eteenpäin. Ehkä tärkein niistä Oulun läänin korkeudella on Karjalan oikorata, jonka sähköistysrahat yhä puuttuvat. Vuosikausien hidastelu on käsittämätöntä. Suora valokaapeliyhteys Kostamukseen puolestaan on jämähtänyt Venäjän teleministeriöön, ja Murmansk-Arkangel -lentoyhteyden ulottaminen Rovaniemen ohella Ouluun näyttää olevan eniten kiinni siitä, että Oulussa tartuttaisiin kunnolla toimeen.
Kaupankäynnin tulevaisuudelle ehkä suurin kysymys on kuitenkin se, minkä ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki toi tilaisuudessa esiin: on syytä olla syvästi huolissaan Venäjä-osaamisen turvaamisesta Suomessa. Jos naapuria ei tunneta eikä se edes kiinnosta, ei sen kanssa osata kauppaakaan käydä.
paakirjoitus@kaleva.fi