Venäjän rajavalvonnan tuoreimpaan uudistusohjelmaan kuuluva luoteisen suunnan valvontajoukkojen vähentäminen ja alueen valvontajärjestelmän muuttaminen herättävät huolta Rajavartiolaitoksessa.
Vaikka venäläisten pyrkimyksenä on säilyttää Suomen ja Norjan vastainen raja rauhallisena ja toimivana niin sanotun sivistyneen valvontamallin avulla, rajan pitävyyden ounastellaan heikkenevän syrjäisillä maasto-osuuksilla.
Raja- ja meriosaston päällikkö kenraalimajuri Matti Sandqvist arvioi, että kun rajavartioasemia lakkautetaan ja neuvostoaikaiset esteaidat jälkikenttineen jätetään hoidotta, laittomat rajanylitykset idästä voivat alkaa yleistyä.
"Emme usko, että niistä muodostuu kovin mittavaa ongelmaa. Se on kuitenkin selvää, ettei tässä tilanteessa ole enää varaa ainakaan heikentää meidän nykyistä systeemiämme. Pieni resurssien lisääminen joillakin suunnilla olisi pikemminkin nyt paikallaan."
Venäläiset ovat ajamassa sisään järjestelmää, jossa väen vähentämisen vastapainoksi muun muassa valvontateknistä laitteistoa lisätään ja henkilöstön liikkuvuutta ajoneuvojen avulla parannetaan.
Painopiste
muualla
Tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen leivissä työskentelee itärajan kohdalla noin 1 600 henkilöä, joista varsinaisessa rajavalvonnassa on arviolta tuhat.
Venäjän puolella valvontahenkilöstön määrää on viime vuosina vähennetty jo roimasti neuvostoaikaiselta 20 000:n tasolta. Ja kehityksen uskotaan jatkuvan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n komennossa samanlaisena uusimman, vuoteen 2010 ulottuvan viisivuotissuunnitelman aikana.
"Tällä hetkellä luku lienee pienentynyt jo puoleen. Kun varusmiesten osuutta edelleen vähennetään ja siirrytään ammattihenkilöstöön, kokonaisvahvuus pienentynee lähivuosina vielä huomattavasti."
Venäjän luoteisrajan rajavalvonnan keventäminen on Sandqvistin saamien tietojen mukaan seurausta maan heikosta taloustilanteesta ja valvonnan painopisteen siirtymisestä Kaukasukselle, Keski-Aasiaan ja kauemmaksikin itään.
"Venäläisviranomaiset pitävät meitä hyvin ajan tasalla uudistustensa vaikutuksista. Vastaavalla tavalla myös suomalaiset menettelivät, kun lama-ajan vuosina rajavartioasemia lopetettiin ja henkilöstöä supistettiin."
Lisäresursseja tarvitaan partiointiin
Kainuun rajavartioston Kuusamon rajavartioalueella koetaan Venäjällä jo tapahtunut rajavalvonnan keventyminen isona haasteena, johon on vastattu partiointia tihentämällä. Jatkossa sen tarve vain korostuu, päällikkö, majuri Jukka Ikäläinen arvioi.
"Kun luvattomien maahantulijoiden on entistä vaikeampaa saapua rajanylityspaikkojen kautta, reittejä aletaan hakea maastorajoilta. On odotettavissa, että rajan pitävyyttä tullaan enenevässä määrin testaamaan heikkojen kohtien löytämiseksi."
Partioinnin lisääminen nykytasosta alkaa olla kuitenkin jo vaikeaa 130 kilometrin pituisella vastuualueella.
"Jotta sivualueilla voitaisiin liikkua ympärivuorokautisesti kaikkina vuodenaikoina entistä tiheämmin, toimintaan tulisi saada rahoitusta enemmän kuin tähän saakka. Henkilöstön vahvuutta ei missään tapauksessa saisi ainakaan heikentää."
Kuusamon rajavartioalueella on komentopaikka kaupungin keskustassa ja lisäksi rajavartioasemat Kurvisessa, Kortesalmella ja Paljakassa.
Henkilöstön kokonaisvahvuus on 108, josta rajavalvonnassa on noin sata.
Kaikki eivät voi levittäytyä maastoon, koska Kuusamon rajanylityspaikka ja Kurvisen tilapäinen rajanylityspaikka sitovat aina osan väestä. Myös Kuusamon lentoaseman passintarkastukset on hoidettava.
Ikäläisen mukaan Kuusamossa ei ole tänä vuonna tullut ilmi luvattomia rajanylityksiä.