Venäläisten lisääntyvä vapaa-ajanvietto Suomessa merkitsee uusien ostokykyisten asiakkaiden tulvaa. Venäläisten näkyvyyden kasvu Suomessa on hyvien aikojen merkki.
Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon venäläisten kiinteistö- ja tonttikaupoista. Puheenaihe on ymmärrettävä, sillä kyseessä on ilmiö, jollaista ei vielä muutama vuosi sitten osattu edes ennustaa. Uusi käänne näkyy parhaiten Itä-Suomessa, siis lähimpänä Pietaria.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on jo ehtinyt laatia eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, aikooko hallitus harkita rajoittavansa ulkomaalaisten maa- ja tonttikauppoja lainsäädäntömuutoksin. Tässä on kyse juuri venäläisten tekemistä kaupoista.
Todellisuus ei silti tue Soininkin luomaa mielikuvaa siitä, että Suomen parhaat rantatontit olisivat päätymässä toinen toisensa jälkeen venäläisiin käsiin. Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia muistutti viime viikolla seminaarissa Joensuussa siitä, että kyseessä on yhä vain marginaalinen ilmiö. Venäläisten osuus Suomen kiinteistökaupoista on toki tuntuvassa kasvussa, mutta silti se viime vuonna merkitsi vain prosenttia tehdyistä kaupoista.
Tämä tarkoittaa, että vuoden sisään venäläiset ostivat Suomesta runsaat 600 hehtaaria maata ja seitsemän kilometriä rantaviivaa. Se on pelkkä pisara meressä, vaikka paikallisesti muutoksen voi jossain jo huomata.
Samalla voi muistaa, että suomalaiset maanomistajat saivat näin kukkaroihinsa yli 70 miljoonaa euroa. Tähän asti Suomessa ei ole tavattu pitää kannattavaa kaupankäyntiä ongelmana, eikä ole tarpeen nytkään.
Venäläisessä katsannossa Suomi on yhä enemmän muuttumassa hyväksi paikaksi viettää vapaa-aikaa. Suomi koetaan turvalliseksi maaksi, josta voi hankkia vaikka kakkosasunnon. Tämä koskee ennen muuta vaurastuvaa venäläistä keskiluokkaa, joka arvostaa maantieteellistä läheisyyttä. Varsinaiset suurrikkaat eivät Suomeen pysähdy - venäläisasiakkaista on tullut tuttu näky kautta maailman siellä, missä on jotain todella ylellistä myytävänä.
Tammikuun tilastoissa Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 558 000 ulkomaalaisten yöpymistä. Heistä 240 000 eli lähes puolet oli venäläisiä. Tämä tarkoittaa, että ilman itäturisteja erittäin suuri määrä matkailutuloja olisi jäänyt saamatta. Tammikuu tosin on poikkeuksellisen vilkasta aikaa Venäjän lomakauden vuoksi, mutta myös muina vuodenaikoina tulijoita riittää itärajan takaa koko ajan entistä enemmän. Suomen konsulaateissa Venäjällä tahkotaan uusia ennätyksiä viisumien myöntämisessä vuosi vuoden jälkeen.
Venäläisen keskiluokan vaurastuminen on täyttä totta. Suomessa olisi syytä huoleen vasta, jos he eivät tulisikaan tänne matkailijoina. Silloin jotain olisi vinossa. Vilkas vapaaehtoinen kanssakäyminen rajan yli on aina ja kaikkialla hyvien aikojen merkki. On todennäköistä, että kehitys jatkuu tämänsuuntaisena vielä aikansa, ennen kuin vakiintuu jollekin tasolle.
Samalla venäläisistä on tullut selkeästi suurin pysyvästi asuva ulkomaalaisryhmä Suomessa. Venäjänkielisiä on maassa noin 50 000, joista puolet Venäjän kansalaisia. Luvut ovat kasvussa, mutta paljon nopeammin kasvaa matkailu ja turistien määrä.
Suomi on muuttumassa venäläisen keskiluokan vapaa-ajanmaaksi. Kehitys on ollut odottamattomankin nopeaa, mutta kaikkein eniten se kertoo suomalaisen palveluteollisuuden hyvästä kunnosta. On vaikea nähdä ongelmia siinä, että ostava asiakas löytää rahalleen vastinetta.