Itämeren rantavaltiossa asuu kolmasosa EU:n väestöstä. Talouden mittareilla se on vieläkin tärkeämpi. Tästä huolimatta Itämeren maiden yhteistyö on olematonta.
Näin kuvaa Esko Antola vuodenvaihteessa toimintansa aloittavan Itämerikeskuksen toiminnan lähtökohtia. EU-asiantuntijana mainetta niittänyt Antola valittiin muutama päivä sitten Itämerikeskuksen johtajaksi.
Antola kuvaa uutta keskusta ajatushautomoksi. Keskus ei ole mikään puhdas tutkimuslaitos. Se ei niinkään tee omia tutkimuksia, vaan pyrkii muuntamaan olemassa olevaa tietoa käytännön suosituksiksi.
Esimerkiksi Antola mainitsee Itämeren ympäristöselvitykset. Niitä on tehty kasapäin, mutta niiden muuntaminen poliittisiksi suosituksiksi on jäänyt vähemmälle.
Länsirannikon hanke
Itämeri-instituutteja on rantavaltioissa useitakin, tuorein tulokas on Ruotsin hallituksen perustama laitos Gotlannin saarelle Visbyhyn. Antola arvelee Turun Itämerikeskuksen olevan kuitenkin ainutlaatuinen, koska sen painopiste on politiikassa ja päätöksenteossa.
Itämerikeskus on länsirannikon kaupunkien hanke. Keskusta hallinnoi säätiö, jonka takana on kuusi länsirannikon kaupunkia, Varsinais-Suomen maakuntaliitto ja kolme turkulaista korkeakoulua.
Keskus saa tilat Aurajoen rannalta Turun keskustasta. Siihen tulee aluksi kolme työntekijää. Ensimmäisen vuoden budjetti on vähän päälle 200 000 euroa. EU-aiheista Jean Monnet -professuuria aiemmin hoitanut Antola jatkanee keskuksen johtajan tehtävien myös Turun yliopiston palkkalistoilla.
Itämerikeskukselle ei rakenneta raskasta byrokratiaa, vaan väkeä palkataan hankekohtaisesti. "Sen menestys perustuu siihen, millaisia toimeksiantoja se pystyy itselleen hankkimaan", Antola kuvailee.
Suomalaiskaupunkien toiveet kartoitetaan
Antolan mukaan keskuksen ensimmäinen tehtävä on suomalaisten kaupunkien Itämerisuhteiden kartoitus. Rannikon kaupungeille on jo tehty kysely nykyisistä Itämerisuhteista ja tulevaisuuden toiveista. Kartoituksessa on mukana myös Oulu.
Toinen tiedossa oleva hanke koskee EU:n meripolitiikkaa. Itämeren kaupunkien neuvosto antoi Turun keskukselle tehtäväksi laatia kannanotto EU:n meristrategiaan, jotta se ei jää kokonaan Välimeren maiden harteille. Turussa oli asian tiimoilta viime kesänä iso kansainvälinen konferenssi.
Antola toivoo, että Itämeren maiden yhteistyö saadaan uuteen kukoistukseen. 1990-luvun alku oli edellinen kulta-aika. Kun Neuvostoliiton imperiumi murtui, syntyi myös Itämeren piirissä monenlaisia yhteistyökuvioita. Ne ovat kuitenkin pikku hiljaa painuneet unholaan. "Meidän pitäisi löytyy asiat, joissa Itämeren mailla on yhteisiä etuja, mukaan lukien Venäjän Itämereen rajoittuvat alueet. Varsinkin talousalueena se on äärimmäisen mielenkiintoinen", Antola selvittää.
