Helsinki
Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén (kok.) vaatii, että maalisvaalien jälkeen valittava uusi hallitus ryhtyy nopeasti myös linjaamaan Suomen seuraavan EU:n puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita.
Vilén esittää, että Suomi nostaa vuoden 2006 loppupuolelle ajoittuvan EU-puheenjohtajuutensa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi oman Itämeri-politiikan saamisen unionille. Vilén pitää sen rakentamista välttämättömänä ja EU:n kehitykselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia avaavana. Vilén muistuttaa, että EU:n laajentumisen jälkeen kaikki Itämeren rantavaltiot ovat Venäjää lukuunottamatta unionin jäseniä.
"Jos EU:lla on oma Itämeri-politiikka, voi siitä muodostua koko unionin talouskasvun ja kilpailukyvyn kirittäjä. Tavoitehan on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin vuoteen 2010 mennessä. Itämeri-ohjelmalla voitaisiin myös muodostaa tiiviimpi poliittinen yhteys unionin sisälle. Lisäksi Venäjä voitaisiin kytkeä yhteistyöhön mukaan ainutlaatuisella tavalla", Vilén toteaa.
Hänen mukaansa Suomen uuden hallituksen on otettava alusta alkaen aktiivinen ote Itämeri-politiikan eteenpäin viemisessä, sillä hankkeen toteuttamisessa tarvitaan myös kypsyttelyaikaa.
"Luonteva ajankohta uuden Itämeri-toimintaohjelman käyntiin polkaisemisella unionissa olisi vuoden 2007 alku, jolloin otetaan käyttöön uudet budjettiraamit. Silloin alkaa myös uusi aluepoliittinen ohjelmakausi", Vilén katsoo.
Vaikka Itämeri-politiikka vaatii Vilénin mukaan myös omaa budjettirahaa, hän ei usko rahoituksesta muodostuvan hankkeen kompastuskiveä. "Kyse on enemmän poliittisesta sitoutuneisuudesta", Vilén muistuttaa.
Pitemmällä ajalla voitaisiin nykyisestä Tukholmassa toimivasta Itämeri-neuvostosta muodostaa Itämeri-virasto. Se olisi komission alainen toimielin, joka koordinoisi Itämeri-ohjelmaa, Vilén hahmottelee.
Ei pois pohjoiselta
ulottuvuudelta
Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin mukaan EU tarvitsee oman Itämeri-politiikan Välimeri-ohjelman ja pohjoisen ulottuvuuden lisäksi. Tämä ei Vilénin mukaan kaventaisi tai heikentäisi millään tavalla pohjoisen ulottuvuuden tehostamista unionissa.
Vilén muistuttaa, että vielä Kreikan puheenjohtajakaudella tulevana kesänä on tavoitteena vahvistaa pohjoiselle ulottuvuudelle uusi kaksivuotinen toimintaohjelma. Lisäksi Suomen tavoite on saada sille oma rahakanava unionin budjettiin. Tämä on realistista aikaisintaan muutaman vuoden päästä.
Itämeri-politiikka voisi Vilénin mielestä myös olla pohjoisen ulottuvuuden "käsivarsi" tai yksi operatiivinen väline. "Se ei ole itseisarvo, mikä sen toimintakokonaisuus on. Tärkeämpää on nostaa Itämeren alue EU:n sisällä oikeaan arvoonsa ja asemaansa", Vilén korostaa.
Tällä hetkellä Välimeri-ohjelman ja pohjoisen ulottuvuuden rahoitussuhde on noin yhden suhde kahteenkymmeneen. Omaa korvamerkittyä rahaa ei pohjoisella ulottuvuudella ole, vaan varat kohdennetaan muista voimavaroista. Välimeri-ohjelmalle on budjetoitu 5,35 miljardia euroa vuosiksi 2000-2006.
"Kaikkien analyysien mukaan Itämeren alue muodostaa koko EU:n vahvimman taloudellisen kasvupotentiaalin. EU:n laajentamisen seurauksena Itämeren ympärillä on jäsenvaltioita, joiden kansantuotteen arvioidaan kasvavan roimasti kymmenen seuraavan vuoden aikana. Esimerkiksi Puolan kansantuotteen ennakoidaan kaksinkertaistuvan. Baltian maissa kasvuksi arvioidaan 60 prosenttia.Tämä on valtava taloudellinen kasvupotentiaali", Vilén huomauttaa ja sanoo sen nousevan entisestään, jos Venäjän voimakas talouskasvu jatkuu.
Voimakkaampi
vaikutusvalta
EU:n Itämeri-politiikka palvelisi Vilénin mukaan paitsi alueen ja koko EU:n taloudellista intressiä johtaisi Itämeren rantavaltioiden poliittisen vaikutusvallan lisääntymiseen EU:ssa.
"Laajentuminen tulee joutamaan väräjämättä siihen, että perinteiset liittoutumasuhteet EU:ssa tulevat muuttumaan. Sisäinen hierarkia muuttuu ja kumppaneita etsitään uudella tavalla. Näkisin, että tiiviimpään yhteistoimintaan sitoutuneet Itämeren ympärysvaltiot voisivat yhdessä muodostaa erittäin vahvan poliittisen vaikuttajan EU:n sisällä", Vilén uskoo.
"EU:n Itämeri-politiikan synnyttämistä puoltavat myös kansalliset tekijät. Tämä talvi on varmasti näyttänyt sen haasteen, mikä Itämerellä on ympäristönsuojelussa. Myös mm. terveydenhuollossa,energiakysymyksissä ja turvallisuudessa Itämeren mailla on isot haasteet", Vilén jatkaa.
Hänen mielestään Itämeri-politiikalla pysyttäisiin ainutlaatuisella tavalla yhdistämään ns. vanhaa ja uutta Eurooppaa eli entisiä rautaesiripun takaisia, perinteisiä Länsi-Euroopan maita ja Pohjoismaita tiiviiseen yhteistoimintaan.
Linjoja vedetään
jo joulukuussa
Vilénin mukaan yksi tekijä, miksi Itämeri pitää nostaa nopeasti uuden hallituksen työpöydälle on se, että Italian puheenjohtajakaudelle tämän vuoden joulukuussa pidettävässä kokouksessa pyritään jo luomaan selkeät suuntaviivat EU:n pitkäjänteiselle työlle. Tarkoitus on hyväksyä EU:n kolmivuotinen puheenjohtajuusohjelma.
Se kattaa vuodet 2004-2006 eli myös Suomen seuraavan puheenjohtajakauden yleistavoitteet. "Joulukuussa hyväksytään siten Suomen puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet. Tämän vuoksi meidän pitää ryhtyä jo nyt markkinoimaan tosissaan Itämeri-ohjelmaa", Vilén sanoo.
Ulkomaankauppaministeri kertoo, että hän on käynyt EU:ssa ministerikollegojensa kanssa epävirallisia keskusteluja asiasta. Vastaanotto on ollut myönteinen. Myös Suomessa on puhuttu Itämeren aseman korostamisen tarpeellisuudesta EU:ssa.
Nykyhallituksen sisällä ei Vilénin mukaan ole kuitenkaan keskusteltu siitä, että Suomi ryhtyisi aktiiviseksi Itämeri-ohjelman ajajaksi. Vilén haluaa avauksellaan vauhdittaa analyyttista keskustelua.