Kesästä on muodostumassa poikkeuksellisen kylmä idän ja lännen välillä Euroopassa ja ennen kaikkea Itämeren alueella. Ilmassa on monenlaisia jännitteitä Venäjän sotavoimien ja Naton välillä, sota jatkuu Itä-Ukrainassa, EU ja Venäjä päättivät jatkotalouspakotteista ja Venäjä ilmoitti rakentavansa 40 uutta mannertenvälistä ballistista ohjusta.
Suomi on reagoinut muun muassa panemalla alulle nopean toiminnan joukkojen perustamisen.
Sotilaallinen tilanne on ilmiselvästi kiristynyt entisestään kahden keväällä järjestetyn massiivisen sotaharjoituksen jälkeen.
Venäjä piti suuren sotaharjoituksen Barentsinmerellä ja Kuolassa maaliskuussa. Asiantuntijat havaitsivat jo tuolloin, että sotaharjoitus ei perustunut puolustuksellisiin lähtökohtiin, vaan Kiovan Maidanin tapaisen kansannousun tukahduttamiseen ja hyökkäyssotaan.
Pari kuukautta myöhemmin Nato järjesti toistaiseksi laajamittaisimman sotaharjoituksensa Baltian maissa. Naton harjoitus oli puolustuksellinen, ja muun muassa venäläiset sotilastarkkailijat saivat seurata tapahtumia Etyj-sääntöjen mukaisesti.
Venäjän sotaharjoituksesta saatiin uutta tietoa kuluneella viikolla, kun Yhdysvalloissa toimiva tutkimuskeskus Center for European Policy Analysis CEPA julkaisi raporttinsa Itämeren turvallisuustilanteesta.
Pohjoismaisittain hätkähdyttävintä ovat selvitykset Venäjän aikeista Itämerellä. CEPA:n kokoamien tietojen mukaan Venäjä on harjoitellut Itämeren saarien sotilaallista haltuunottoa. Raportti kuvaa, kuinka venäläiset ovat maaliskuussa Kuolassa jäljitelleet hyökkäystä Ahvenanmaalle sekä Ruotsin Gotlannin ja Tanskan Bornholmin saarille.
CEPA:n raportti vaikuttaa asiantuntevalta ja kiihkottomasti laaditulta, mutta paperin pohjalta ei kannata tehdä suoria johtopäätöksiä.
Suurilla sotilasmahdeilla on aina meneillään erilaisiin uhkakuviin liittyviä sotilaallisia harjoitusohjelmia. Niistä on vielä pitkä matka suunnitelmien täytäntöönpanoon.
Venäläisten harjoitus ei välttämättä tarkoita, että maalla olisi valmis kassakaappisuunnitelma iskuista Ahvenanmaalle tai Gotlantiin. Jostakin kuitenkin kertoo se, että harjoittelu on tiivistynyt.
CEPA:n muotoilun mukaan muuttuneessa tilanteessa Pohjoismaat muodostavat yhdessä Baltian ja Puolan kanssa Euroopan uuden etulinjan Itämerelle. Raportti toteaa kylmästi, etteivät nämä valtiot pysty puolustamaan itseään ilman ulkopuolista apua.
Venäjä varustautuu raskaasti lähialueilla ja toimii sotilaallisesti härnäävästi. Kreml on väläytellyt jopa ydinohjusten sijoittamista Kaliningradiin ja Krimille.
Nato on vastannut uhkiin ilmoittamalla sijoittavansa Baltian maihin raskasta sotilaskalustoa. Nato myös päätti kymmenkertaistaa nopean toiminnan joukkojensa vahvuuden kokouksessaan keskiviikkona.
Kun hyytävä kierre jatkuu, vastakkainasettelun perussyytä ei pidä unohtaa. Se on Venäjän laiton Krimin-miehitys ja jatkuva osallistuminen Itä-Ukrainan sotaan.
Pääkirjoitus