Itämeren suurkaupungit pyrkivät vauhdittamaan alueen liikenne- ja ympäristöhankkeita. Niihin sisältyy esimerkiksi Helsingin ja Pietarin välisen nopean junayhteyden rakentaminen.
Helsinki on myös sopinut Berliinin, Varsovan, Tallinnan, Riikan ja Pietarin kanssa, että kaupungit pohtivat käytännön toimia, joilla voitaisiin edistää Rail Baltica -hanketta eli nopeaa rautatieyhteyttä Berliinistä Pietariin Baltian pääkaupunkien kautta.
Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen katsoo, että koko Suomessa pitää tarkkaan miettiä, miten Euroopan uusiin liikenneväyliin kytkeydytään. Kiinnostusta Rail Baltica -junarataan lisää Pietarin ja Baltian maiden voimakas talouskehitys.
- Saattaa olla kyllä koko Suomen etu, että me kytkeydymme tiukasti näihin liikennejärjestelmiin, jotka menevät Suomenlahden etelärannalla, Pajunen arvioi.
- Länsi-Eurooppaan nähden olemme ehkä eräänlainen saari. Silloin varmaan korostuvat merilogistiikkaan liittyvät asiat.
Itämeren 11 suurkaupungin johtajat sopivat edistettävistä hankkeista maanantaina Helsingissä, jossa järjestettiin Baltic Metropoles -yhteistyöverkoston tapaaminen. Kymmenen maan pääkaupungin lisäksi verkostoon kuuluu ruotsalainen Malmön kaupunki.
Kaikkiaan hankelistalle kirjattiin vajaat 30 kohtaa. Niihin sisältyy esimerkiksi Baltian läpi vievän Via Baltica -tien kohentaminen ja Vuosaaren sataman rakentaminen Helsinkiin. Liikenteen ohella kaupunginjohtajat pyrkivät yhteistyöllä kehittämään innovaatioympäristöjä.
Tunneli Helsingistä Tallinnaan?
Ylipormestari Pajunen ehdottaa selvitettäväksi myös meren alla kulkevaa junayhteyttä Helsingin ja Tallinnan välille. Ajankohtaiseksi asia tulee silloin, kun Rail Baltica -hanke lähtee liikkeelle.
- Jos Rail Baltica toteutuu niin kuin toivomme, on se erittäin merkittävä junayhteys Berliinistä aina Pietariin asti, Pajunen perustelee.
- Vaikka meidän lähiajan tärkeä tavoite on saada junayhteys Helsingistä Pietariin, niin siinä maailmassa saattaa olla hyvinkin järkevää, että meillä on olemassa vaihtoehto Helsingin ja Tallinnan junayhteydestä ja silloin se väistämättä on tunnelissa.
Käytännössä tunnelin toteuttamismahdollisuudet riippuvat rahoituksesta. Pajunen arvioi, että EU voisi maksaa vähintään viidenneksen kuluista.
- Itse olen sanonut aiemmin, että kannatan lämpimästä Helsinki-Tallinna-tunnelia, mutta kuitenkin niin, että helsinkiläiset veronmaksajat eivät sitä maksa.
Yhteistyötä jätevesien puhdistuksessa
Helsinki ja Pietari sopivat myös jatkavansa yhteistyötä Pietarin jäteveden puhdistuksen uudistamiseksi. Helsingin Vesi on jo aiemmin ollut konsultoimassa, kun Pietarin vesijärjestelmää ja -laitosta on modernisoitu.
- Tämä yhteistyö on luonteeltaan tietojen vaihtoa ja koulutukseen liittyvää. Helsingin Veden liiketoimintahan sinänsä on Helsingin kaupungin rajojen sisällä, Pajunen tarkentaa.
- Olemme lämpimästi mukana kaikissa niissä toimissa, millä pystytään käytännössä vaikuttamaan siihen, että Suomenlahden tila tulee paremmaksi kuin se nyt on.
Helsingin ylipormestari muistuttaa, että Suomessakin riittäisi vielä tehtävää. Hänen mukaansa meren tilaa voitaisiin kohentaa tehokkaasti puuttumalla esimerkiksi maatalouden päästöihin.