Venäjän maakaasu on jälleen turvallisuuspoliittisen kuplinnan kohteena lähes jokatalviseen tapaan, mutta kotimaiseen keskusteluun se ei ole sytyttänyt. Itämereen kaavaillun saksalais-venäläisen kaasuputkihankkeen turvallisuuspoliittisista ulottuvuuksista ei ole Suomessa juurikaan julkisesti puhuttu. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on paaluttanut, ettei putki ole Suomelle poliittinen, eikä missään nimessä turvallisuuspoliittinen ongelma. Näkemystä ei ole kyseenalaistanut yksikään johtava poliitikko.
Tutkijayhteisössä Nord Stream -yhtiön jättihanketta ei kuitenkaan nähdä simppelinä ympäristökysymyksenä. Dosentti Alpo Juntunen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta katsoo, että hankkeessa on selvästi sotilaallinen näkökulma mukana. Venäjän laivasto huolehtii komentajansa mukaan putken rakentamisen ja sen toiminnan turvallisuudesta.
-- Tämä ilman muuta merkitsee, että Itämeren voimapoliittinen ja samalla strateginen merkitys tulee kasvamaan, Juntunen sanoo.
Ruotsissa ja Virossa putkihanke on nostattanut kuitenkin myös turvallisuushuolia. Juntusen mukaan hanke koskettaa Suomea kuitenkin paljon enemmän kuin Ruotsia, koska putki lähtee suoraan Suomen itärajan takaa ja seuraa läheisesti Suomen alue- ja talousvesiä. Ruotsia se sivuaa vain lyhyeltä matkaa Gotlannin vesillä.
Ruotsissa on epäilty, että Gotlannin edustalle pystytettävästä huoltotornista tulee vakoilukeskus, ja mereen kylvetään hydrofonipoijuja ja painemittareita seuraamaan maan laivaston toimintaa. Myös terrori-iskun mahdollisuudella on spekuloitu.
Ruotsalaisia arveluttaa Juntusen mukaan muun muassa se, että Baltian maiden itsenäistyttyä Ruotsi ajoi koko rannikkopuolustuksensa alas.
-- Tilanne on nyt muuttumassa Venäjän vahvistumisen myötä, ja he havaitsevat, että Venäjä on uudelleen lähestymässä Ruotsia Itämeren pohjaa pitkin nimenomaan Gotlannin luona.
Juntunenkin myöntää, että Venäjällä on kaikki mahdollisuudet lisätä sotilaallista toimeliaisuuttaan Itämerellä ilman putkeakin. Tosiasia kuitenkin on, että Venäjä on ilmoittanut valvovansa putkea.
Terve lähestymistapa
University College of Londonissa työskentelevä poliittisen maantieteen dosentti Sami Moisio katsoo, että Suomi on pyrkinyt esiintymään asiassa EU:n ja Venäjän suhteiden rakentajana.
Moision mielestä tämä on sinänsä terve lähestymistapa asiaan. Kaikista asioista ei hänen mielestään pidä tehdäkään aina kovia turvallisuuskysymyksiä.
-- Suomalaisessa keskustelussa on ollut minun mielestäni siinä ihan hyviä piirteitä, Moisio sanoo.
Moision mukaan Euroopassa on taipumusta tehdä turvallisuuskysymyksiä erityisesti EU:n ja Venäjän välisistä suhteista ja asioista, ja varsinkin asioista, jotka koskettavat Venäjää ja uusia EU:n jäsenmaita.
Turvallisuusväritteistä keskustelua energiasta viriää Moision mukaan lähinnä silloin, kun kyse on siitä, kuinka paljon Suomen asiat voivat olla venäläisten käsissä. Tämän muun muassa taannoinen jupakka Venäjältä vedettävästä merikaapelista osoitti.
Kun merenalainen putkihanke ei liity Suomen energiahuoltoon, on keskustelu jäänyt hänen mukaansa tältä osin vähäiseksi.