Tuore saksalaistutkimus varoittaa Itämeren maita alueen ilmaston nopeasta lämpenemisestä.
Tutkimuksen mukaan Itämeren ilmasto voi lämmetä vuoteen 2100 mennessä jopa 6 celsiusastetta.
GKSS-tutkimuslaitoksen maanantaina julkaiseman selvityksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren alueella voimakkaammin kuin muualla maailmassa.
Eniten lämpenemisestä kärsii alueen pohjoisosa.
Selvityksen mukaan keskilämpötila voi nousta Itämeren pohjoisrannikoilla Suomessa, Ruotsissa ja Venäjän länsiosassa jopa 4-6 astetta sadassa vuodessa, jos ilmastonsuojelutoimia ei tehosteta nykyisestään.
Saksan ja Puolan rannikolla altaan eteläosassa lämpötila voi kohota selvityksen mukaan vuoteen 2100 mennessä 3-5 astetta.
Hillitsemättömällä lämpenemisellä olisi selvityksen mukaan vaikeita seurauksia koko Itämeren alueelle.
Meriveden pintalämpötila nousisi arviolta 2-4 astetta ja samalla sademäärien kasvu vähentäisi meren suolapitoisuutta. Itämeren pinta saattaa nousta samaan aikaan 20-60 senttiä.
Vähemmän jäätä,
enemmän levää
Yhdessä muutokset johtaisivat muun muassa Itämeren rehevöitymisen kiihtymiseen ja jo nykyisin vaikean leväongelman pahenemiseen entisestään.
Tutkimus katsoo, että lämpenemisen vaikuttaisi koko merialueen ekosysteemiin bakteereista eläimiin ja siten muun muassa turska- ja silakkakantaan ja koko kalastuselinkeinoon.
Alueelle saattaisi veden makeutuessa levitä myös kokonaan uusia eläinlajeja, joiden vaikutuksia on mahdoton ennustaa. Maalla ilmaston lämpeneminen toisi sieni- ja hyönteistuhot alueille, joilla niitä ei tähän asti ole totuttu näkemään.
Talven leudontuminen voi selvityksen mukaan pienentää Itämeren jääpeitettä 50-80 prosentilla, mistä kärsisi etenkin hyljekanta.
Jään vähenemisessä tutkimus näkee samalla lämpenemisilmiön lähes ainoan myönteisen seurauksen: jääpeitteen vähetessä laivaliikenne Itämerellä helpottuisi talvisin.
Tutkimusryhmään kuuluva professori Hans von Storch painottaa ilmastonsuojelun tärkeyttä, mutta varoittaa samalla pitämästä selvitystä täsmäennusteena.
"Ilmastoskenaariot ovat uskottavia, mutta usein yksinkertaistettuja kuvauksia mahdollisista tulevaisuudennäkymistä. Yksiselitteisiksi ennusteiksi niistä ei kuitenkaan ole", von Storch sanoo.
Tilannepäivitys viiden vuoden päästä
Hänen mukaansa merialueen tilannetta on tutkittava lisää. Selvitys on tarkoitus päivittää ajan tasalle seuraavan kerran viiden vuoden päästä.
"Siihen mennessä tiedämme hyvin paljon enemmän ilmastomuutoksen näkymistä ja seurauksista ja kykenemme sanomaan enemmän sopeutumisstrategioista."
Lämpeneminen
näkyi jo 1900-luvulla
GKSS-tutkimuslaitoksen johdolla laaditun selvityksen tekemiseen osallistui 80 tutkijaa 13 maasta. Se on ensimmäinen kattava selvitys Itämeren alueen ilmaston tilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
Ennusteensa selvitys perustaa 1900-luvulla kerättyjen tietojen perusteella tehtyihin analyyseihin.
Kerätystä aineistosta käy ilmi, että 2000-luvun lämpeneminen olisi jatkoa jo menneisyydessä havaitulle ilmastokehitykselle; Itämeren alueen ilmasto on lämmennyt jo viime vuosituhannen lopulla nopeammin kuin ilmasto muualla maailmassa.
Alueen keskilämpötila on kohosi 1900-luvun aikana 0,85 celsiusastetta, kun muualla maailmassa vastaava luku oli 0,75 celsiusastetta.
Kaikkein eniten ilmasto lämpeni jo 1900-luvun aikana Itämeren pohjoisrannikolla: yhden celsiusasteen. GKSS-selvitys on luonteeltaan alueellinen versio kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maailmanlaajuisesta ilmastoselvityksestä.