Oulu
Kuusamon Kortesalmen rajanylityspaikan virallistamista odottelevat koillissuomalaiset matkailuyritykset uskovat Karjala-eksotiikan tuovan jatkossa tuhdin lisän omiin varaus- ja myyntikirjoihinsa.
Itärajan yli suuntautuvan matkailun kasvuun uskotaan ja varaudutaan myös muissa rajaseudun kunnissa ja laajemminkin, muun muassa Oulun yliopistossa.
Kylmiksi eivät ole jääneet myöskään maakuntien liitot. Erilaiset matkailuhankkeet haukkaavat entistä suuremman siivun niiden hallinnoiman Karjalan Interreg-ohjelman rahoituskakusta.
Ohjelmaan hyväksyttyjä matkailuhankkeita on tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan liiton yhteisellä Interreg-alueella kaikkiaan 12. Paketin hinta on runsaat 3,5 miljoonaa euroa. Euroopan unioni kuittaa siitä noin puolet. Loppuosasta vastaavat valtio, kunnat ja yksityiset.
Suomessa käytettäväksi tarkoitetulla Interreg-rahalla edistetään muun muassa Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen luontomatkailua, kehitetään matkailuyritysten itäosaamista, suunnitellaan erilaisia matkailureittejä rajan taakse ja selvitellään karjalaisten palvelutuottajien koulutustarvetta.
Lisäksi vireillä on useita matkailua välillisesti tukevia suunnitelmia. Ne liittyvät muun muassa rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittämiseen.
Vielä lapsenkengissä askeltavaa luoteisen Venäjän matkailua tuetaan ja avustetaan myös Eu:n Tacis-ohjelmasta. Sen sijaan Suomen omista kansallisista lähialueyhteistyövaroista siihen ei ole rahaa juuri herunut.
Isot rahat
Pohjois-Pohjanmaan liiton aluekehityspäällikkö Marko Ruokangas myöntää, että omia ja unionin varoja on liossa melkoinen potti. Hän ei kuitenkaan epäile etteikö satsaus kannattaisi.
"Meillä on vahva usko siihen, että rajanaapuruus tarjoaa alan yrityksillemme uusia mahdollisuuksia erityisesti välittäjän roolissa. Kun uusia rajanylityspaikkoja otetaan käyttöön, matkailijavirrat itään varmasta kasvavat", hän sanoo.
Varsinkin luonto- ja elämysmatkailun kehittämismahdollisuuksia itänaapurissa pidetään hyvinä. Rajan tuntumaan jo perustetut ja perusteilla olevat kansallispuistot tarjoavat tuhdin perustan.
Useimmat vireillä olevat interregin matkailuhankkeet ovat sen verran tuoreita, että niiden onnistumisesta ja tuloksellisuudesta on Ruokankaan mielestä liian aikaista sanoa vielä mitään. Ikävintä hänen mielestään olisi jos ne jäisivät pelkiksi suunnitelmiksi.
"Tietenkin me toivomme myös suunnittelukauden jälkeistä elämää, sitä että satsaukset tuovat jotain todellista ja kouriintuntuvaa", hän sanoo.
Aikaisempien ohjelmakausien virheistä on Ruokankaan mielestä opittu paljon. Myös hankkeiden seurantaa on tehostettu.
"Jos näyttää siltä, että rahoituksen perusteena olevat tavoitteet eivät täyty, peli voidaan viheltää poikki", hän sanoo.
Samaan pöytään
Suurin vaara on Ruokankaan mielestä yksittäisten hankkeiden valmistelun hajanaisuudessa.
"Se voi aiheuttaa turhaa päällekkäisyyttä ja tyhjäkäyntiä. Kokonaisuuden kannalta on välttämätöntä tietää missä itse kukin menee", Ruokangas sanoo.
Maakuntien liitoissa onkin jo päätetty viheltää hankkeiden valmistelijat yhteisen pöydän ääreen pohtimaan yhteistyökuvioita.
"Meidän on saatava selkeä kokonaiskuva siitä, mitä tällä rintamalla kaiken kaikkiaan tapahtuu. Ohjelmien määrä on jo sen verran suuri, että se on välttämätöntä", hän sanoo.
Projektijohtaja Paavo Keränen Kainuun liitosta patistaa hankkeiden valmistelijoita myös tiiviimpään yhteyteen rajantakaisten yhteistyöpartnereidensa kanssa. Toisin kuin aikaisemmilla Interreg-ohjelmakausilla tällainen yhteistyökumppani on rahoituksen ehto.
"Heidän on luonnollisesti tiedettävä mitä tällä puolen tapahtuu", Keränen sanoo.
Hallinnon tasolla yhteydenpito rajan taakse on Keräsen mielestä kunnossa. Karjalan tasavallan edustaja on mukana rahoituspäätöksiä tekevässä Interregin hallintokomiteassa ja niitä valmistelevassa sihteeristössä.
"Heidän tehtävänään on erityisesti tarkistaa sikäläisten yhteistyöpartnereiden luotettavuus. He vastaavat myös tiedon kulusta omassa hallinnossaan", Keränen sanoo.