Valmisvaatteiden kokokäytäntö on niin villi, että jokainen on ainakin joskus tuskaillut kirjavien kokomerkintöjen kanssa. Esimerkiksi italialaisen paidan S-koko ei sovi samaa kokoa käyttävän suomalaisen viereenkään. Vastaavasti suomalaisen tuotteen L-koko on ranskalaiselle L-kokoa käyttävälle kuin teltta. Samaa kirjavuutta on numeromerkinnöissä.
Erityisesti kokomerkintöjen kirjavuus kiusaa postimyyntiketjuja, joissa puolet vaatteiden palautuksista johtuu niiden väärästä koosta.
"En osta vaatteita ollenkaan postimyynnistä, koska palauttelu on niin ikävää puuhaa. Muutenkin vaateostosten teko on työlästä, kun jokaikinen tuote on sovitettava ennen kuin sen uskaltaa ostaa", kajaanilainen Anja Vitikka huokaa oululaisessa vaateliikkeessä. Hän on huomannut, että erityisesti saksalaiset tekevät pieniä vaatteita, niissä oma koko löytyy monta numeroa normaalia isommasta.
Muotitalo Viman myyjä Raija Viirretjärvi painii kirjavien kokomerkintöjen kanssa päivittäin. "Edes t-paitoja ei voi myydä ilman sovitusta. Me myyjät osaamme kyllä asiakkaita kokojen kanssa opastaa, mutta asiakkaat itse ovat ihan hukassa missä merkissä mikäkin koko vastaa sitä omaa kokoa", Viirretjärvi sanoo.
Yhtenäisiä kokomerkintöjä on työstänyt jo usean vuoden ajan eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN. Suomea järjestössä edustaa toiminnanjohtaja Auli Pylsy standardisoimisyhdistys Tevasta. Pylsy korostaa kokomerkintöjen yhtenäistämisen kuluttajaystävällisyyttä. "Kun on ensin mitannut itsensä ja määritellyt kokonsa, on sopivien vaatteiden löytäminen sen jälkeen paljon nykyistä helpompaa. Edellyttäen tietenkin, että mitat pysyvät. Lisäksi on muistettava, että kokomerkinnät eivät poista suunnittelijoiden näkemyksiä siitä, kuuluuko vaatteen olla tiukka vai löysä", Pylsy sanoo.
Mitat määräävät
istuvuuden
Työryhmän esityksen mukaan kirjainmerkinnöillä varustetut vaatteet mitoitetaan kevyemmin eli niiden istuvuus määritellään vain rinnanympäryksen mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi t-paidat.
Numeromitoituksessa mittaustapa on tarkempi: rinnanympäryksen lisäksi huomioidaan pituus ja vartalotyyppi, millä tarkoitetaan rinnanympäryksen ja lantion suhdetta.
"Uudessa numeroehdotuksessa on haluttu antaa vaatevalmistajille mahdollisuus tarkentaa tuotteiden kohderyhmä entistä tarkemmin. Samalla kuluttaja löytää helpommin omansa", Auli Pylsy selvittää.
Kaksinumeroisesta
kolmenumeroiseksi
Kirjainesityksen osalta CEN:n jäsenmaat ovat jo esityksen hyväksyneet ja uudistus on periaatteessa käytössä. Pylsyn mukaan muutamat isot kauppaketjut ovatkin jo muuttaneet kaavansa uusia kokoja vastaaviksi.
Numeroehdotus on alkusyksyyn asti CEN:n jäsenmaissa lausuntokierroksella, jonka jälkeen esitys palautuu työryhmään, jossa käsitellään mahdolliset kommentit.
"Koska kysymys on standardista, koko asia on periaatteessa vapaaehtoinen. Lähtökohtana on kuitenkin se, että yhtenäistämisestä ei ole mitään hyötyä, jos sitä ei käytetä", Auli Pylsy huomauttaa.
Aivan ilmaiseksi uudistus ei tapahdu. Muutoksia on tehtävä kaavoituksesta ja valmistuksesta alkaen. Myynnin ja markkinoinnin on osattava myydä niiden mukaan. Tietojenkäsittelyyn tulee numerojärjestelmän osalta muutos: entiset kaksinumeroiset merkkipaikat esitetään muutettavaksi kolminumeroisiksi.
"En näe sitä ongelmaksi, tietojenkäsittelysysteemithän muuttuvat kaiken aikaa. Kokonaisuutena kysymys on kaikkia palvelevasta muutoksesta, jota on odotettu jo pitkään", Pylsy toteaa.
Suomalaiset naiset mitattiin muutama vuosi sitten ja mittausten perusteella tehtiin uudet peruskaavat ja passelimallit, jotka eivät kuitenkaan vastaa yleiseurooppalaisia mittoja. Näitä mittauksia on voitu hyödyntää kokomerkinnän standardisointityössä.
Kokonaisuutena kokomerkintöjen yhtenäistäminen on ollut, ja on edelleen, iso prosessi, joka toteutuu pikkuhiljaa. Uusia kolminumeroisia numerokokomerkintöjä voi odottaa kauppoihin aikaisintaan vuonna 2008, mutta todennäköisemmin lähempänä vuotta 2010.
Muotikaupan liiton toimitusjohtaja Yrjö Gorski ammentaa koko uudistuksen osalta jäitä hattuun. "Koska standardisoinnissa on kysymys vain suosituksesta, menee varmasti pitkään ennen kuin yhtenäistäminen alkaa näkyä tuotteissa. Lisäksi yksi iso vaatevalmistajamaa, Saksa, ei ole tähän asti ollut yhtään halukas kokomerkintöjen yhtenäistämiseen", Gorski huomauttaa ja lisää vielä, että valmisvaatemarkkinoilla "globaalit pelaajat ovat aivan muita kuin eurooppalaisia", joten yhtenäiset kokomerkinnät ovat siinäkin mielessä pitkässä kuusessa.
"Sinänsä asia on hyvä. Kauppiaiden ostoja helpottaisi suuresta, jos kokomerkintöihin voisi luottaa. Nyt, kun tilaat esimerkiksi Aasiasta L-kokoisia tuotteita, ne saattavat olla meikäläistä S-kokoa", Yrjö Gorski sanoo.