Tuskin Italia voi unohtaa niitä koskaan. Ne palaavat aina mieliin. Kaksi katkeraa tappiota.
Saint Denis 3. heinäkuuta 1998.
Italia ja Ranska kohtaavat toisensa Ranskan MM-lopputurnauksen puolivälieräottelussa. Pelin henki on molemmille selvä: vain toinen joukkueista voi jatkaa kohti maailmanmestaruutta, toisen on lähdettävä laulukuoroon.
Ranska tuntee niskassaan 80 000 katsojan paineet kovempana. Kumpikaan joukkueista ei saa kuitenkaan maalia aikaiseksi varsinaisella peliajalla, ja myös jatkoaika on maaliton.
Alkaa rangaistuspotkukilpailu.
Yhdeksän rankkaria ammuttu, niistä seitsemän sisään, tilanne 4-3 Ranskalle ja tasoittavaa ampumaan Italian Luigi Di Biagio.
Lyhyt vauhti, kova veto, pallo maalin ylähirteen ja siitä kohti Pariisin tummenevaa taivasta.
Paineet AS Roman 27-vuotiaan keskikenttäpelaajan harteilla olivat kovat, liian kovat.
Fabien Barthez, Zinedine Zidane, Lilian Thuram ja koko Ranska juhlivat välieriin pääsyä. Paolo Maldini, Fabio Cannovaro, Gianluigi Buffon ja Italia eivät juhlineet: he lähtivät kotiin.
Ensin tuli Wiltord, sitten Trézéguet
Rotterdam 2. heinäkuuta 2000
Italia ja Ranska ovat vastakkain EM-lopputurnauksen loppuottelussa. Ratkaisu tulee tänä sunnuntai-iltana: toinen joukkueista on Euroopan mestari, toisen on tyydyttävä paljon vähempään - kakkostilaan.
Toisen jakson alku. Marco Delvecchio viimeistelee ottelun ensimmäisen maalin ja vie Italian 1-0-johtoasemaan.
Alkaa Ranskan takaa-ajo.
Varsinaisen peliajan viimeinen minuutti. Rennes´n, Bordeaux´n ja Ranskan joukkueen väsymätön työmyyrä Sylvian Wiltord ampuu tasoituksen. Italian kultaunelma on sortumassa viimeisellä mahdollisella hetkellä.
Seuraa jatkoaika.
Nyt astuu esiin 22-vuotias ratkaisija. AS Monacon David Trézéguet, Argentiinassa kasvanut ja jalkapallo-oppinsa saanut pelaaja iskee ratkaisun, kultaisen maalin. Toinen juhlii, Italia ei juhli taaskaan. Rotterdamin taivas puskee vettä kaikkien, mutta eniten Italian ja sen kannattajien niskaan.
Hetken Italia luuli jo voittaneensa Euroopan mestaruuden. Kaikki oli kiinni yhdestä ainoasta minuutista.
Kirous, sitä se on. Kaksi karvasta tappiota Ranskalle. Milloin tulee meidän hetkemme? Tuleeko sitä enää koskaan?
Maalivahti Buffon pitänyt vastustajat kurissa
Sunnuntai 9. heinäkuuta 2006.
Tänään on se hetki.
Tänään Italialla on mahdollisuus päästä painajaisestaan. Siihen ei tarvitse mitään muuta kuin panna Ranska kokemaan se sama, mikä Italialle tuli eteen lähes päivälleen tasan kahdeksan vuotta sitten Ranskassa ja kuusi vuotta sitten Hollannissa.
Jos Italia jaksaisi muistella asioita kauemmaksi, saisi se kenties uskoa illan Berliinin loppuotteluun. MM-Ranskassa vuonna 1938 se eteni välieriin kaatamalla kotijoukkueen 3-1, Argentiinassa vuonna 1978 joukkueet olivat nokatusten Italian 2-1-voittoon päättyneessä alkulohko-ottelussa.
Mutta sitten taas: vuosi 1986 Meksikossa. Neljännesvälierässä Ranska nöyryytti Azzurrit maalein 2-0.
Molemmissa joukkueissa on tänään pelaajia, jotka kokivat nuo kahdeksan ja kuuden vuoden takaiset tapahtumat. Zinedine Zidane, Lilian Thuram, Thierry Henry, Patrick Vieira, Fabien Barthez, David Trézéguet olivat silloin puolella, jossa oli syytä riemuita tavoitteen saavuttamista.
Filippo Inzaghi, Alessandro Del Piero, Alessandro Nesta, Fabio Cannovaro, Gianluigi Buffon sen sijaan surivat tilaisuutensa menettämistä.
Molemmat ovat pelanneet Saksassa kolmen alkusarjaottelun lisäksi kolme pudotuspeliä. Tahmeasti kisat aloittanut Ranska oli parhaimmillaan pudottaessaan Espanjan ja sen perään ennakkosuosikki-Brasilian. Italian peli oli sujuvinta välieräottelussa Saksaa vastaan.
Yksi kysymys illalla jännitettäväksi: kuka on se Italian vastajoukkueen pelaaja, joka pystyy Saksan kisoissa toimittamaan pallon ensimmäisen kerran maalivahti Buffonin selän taakse?
Onko nyt nuoren Marseillen pelaajan Frank Riberyn vuoro? Hän on nyt saman ikäinen kuin Trézéguet oli Rotterdamissa kuusi vuotta sitten.
Italian maaliero kuudesta ottelusta on11-1. Yksitoista maalia on jakaantunut kymmenelle eri pelaajalle.
Ainoan pallon Italian verkkoon on saanut Kaiserslauternissa 17. kesäkuuta pelatussa alkulohko-ottelussa Yhdysvaltoja vastaan (1-1) epäonnekseen joukkueen oma pelaaja Cristian Zaccardo.