Italia ja Ranska yrittävät kammeta Brysselistä lisää pelivaraa saadakseen talousongelmansa korjattua. Italian keskusta-vasemmistolainen pääministeri Matteo Renzi kaipaa EU:lta kipeästi lisäaikaa maan rakenteellisen alijäämän kutistamiseen.
Rakenteellinen alijäämä mittaa sitä, miten hyvin julkisen sektorin tulot ja menot ovat tasapainossa, kun suhdannevaihteluja ei huomioida.
Italian ongelmana on myös massiivinen velkataakka, joka rikkoo räikeästi EU:n vakaus- ja kasvusopimusta.
Myös Ranskan sosialistihallitus luistaa unionin taloussäännöistä. Ranskan pitäisi painaa budjettivajeensa alle kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta ensi vuoden loppuun mennessä. EU:n komissio on epäillyt, että Ranska ei yllä tavoitteeseen.
Ranska on jo saanut lisäaikaa budjettivajeensa korjaamiseen. Komissio yrittää nyt olla asiassa tiukkana, sillä alijäämä- ja velkasäännöistä on systemaattisesti lipsuttu. Tätä on pidetty merkittävänä syynä Euroopan velkakriisin puhkeamiseen.
- Taloussäännöissä on riittävästi joustavuutta. Viime vuosien ongelmat osoittavat, että säännöissä on pysyttävä, sanoi EU:n talousveturin Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble torstaina Luxemburgissa.
Rinne jäi kotiin
Oikeistolaisen Schäublen kollega suhtautuu asiaan pehmeämmin. Saksan sosialisteja edustava talousministeri Sigmar Gabriel totesi vastikään, että talousremonttia varten tehdyt investoinnit pitäisi huomioida paremmin alijäämien laskennassa.
Italian on arvioitu ajavan tavoitteitaan lehmänkauppojen avulla. Renzi voisi kallistua EU-komission puheenjohtajuutta koskevassa kiistassa Saksan puolelle, jos Saksa tukisi EU:ssa joustavampaa talouskuria. Saksa ajaa keskusta-oikeistolaista Jean-Claude Junckeria komission johtoon.
Italian ja Ranskan valtiovarainministerit vakuuttivat euroryhmän kokouksessa Luxemburgissa, etteivät he pyri muuttamaan EU:n taloussääntöjä.
EU-maiden valtiovarainministerit jatkavat keskusteluja asiasta perjantaina. Antti Rinne (sd.) ei ole paikalla minihallitusneuvottelujen takia.
Myös Suomella on vaikeuksia pysyä EU:n talouskurissa. Velka-asteen odotetaan rikkovan sallitun rajan ensi vuonna yltäen yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Komissio pitää lipsumista väliaikaisena, eikä vaadi Suomelta erityistoimia asian korjaamiseksi.