EU:n puheenjohtamaa Italian uudessa esityksessä unionin perustuslaiksi ehdotetaan turvatakuita kaikille jäsenmaille.
Tarkoitus on, että kaikki jäsenmaat auttavat sekä sotilaallisesti että muilla keinoin YK:n peruskirjan sääntöjen mukaisesti, jos yksi jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Ehdotuksessa todetaan, että Natoon kuuluvien EU-maiden turvatakuiden ja kollektiivisen puolustuksen perusta pysyy Natossa.
Turvatakuiden muotoilun on toisaalta katsottu olevan tiukennus aikaisempaan. Toisaalta sitä ehdittiin tulkita myös julistuksenomaiseksi vakuutukseksi YK:n artiklan tapaan. Tulevaisuuskonventin esityksessä turvatakuut annettaisiin julistuksen muodossa niiden maiden kesken, jotka niin sopivat.
Ehdotus on toistaikseksi vain puheenjohtajan tekemä esitys, josta neuvotellaan Napolissa perjantaina alkavassa ulkoministerikokouksessa. EU:n suurten jäsenmaiden asiantuntijat jatkoivat edelleen samaan aikaan neuvotteluja puolustusyhteistyötä koskevista linjauksista.
Italian uudessa muotoilussa on poistettu puolustusyhteistyöstä ydinjoukko, joka olisi tehnyt päätöksiä keskenään ja määrännyt, millä ehdoilla muut jäsenmaat voivat liittyä vahvistettuun yhteistyöhön puolustuksessa.
Toiminta olisi avointa kaikille, ja päätökset tehtäisiin yhteisesti ministerineuvostossa. Puolustusyhteistyötä koskisivat samat säännöt kuin muutakin vahvistettua yhteistyötä.
Suljettua ydintä
ei muodostettaisi
Tämä merkitsee sitä, ettei suljettua ydintä muodostettaisi. Muotoilu vastaa pitkälle Britannian vaatimuksia. Maa on vastustanut erillisen ydinjoukon muodostamista, koska katsoo se murentavan Naton asemaa ja huonontavan sitä kautta suhteita Yhdysvaltoihin.
Suljetusta ydinjoukosta eivät myöskään viime aikoina enää ole puhuneet sitä aikaisemmin suunnitelleet Saksa, Ranska ja Belgia. Varsinkaan Saksa ei pidä tavoitetta enää ajankohtaisena.
Uudessa esityksessä ehdotetaan myös, että päätöksenteon johdonmukaisuuden vuoksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia päätöksiä tehtäisiin yhä enemmän määräenemmistöllä. Unionin strategiat, ulkoministerin ehdotukset ja unionin kannanotot siirrettäisiin enemmistöpäätösten joukkoon. Ehdotus saanee nihkeän vastaanoton jäsenmailta.
Pahimmat kiistat
päämiesten pöytään
Jäsenmaiden keskuudessa suurimpina kiistakysymyksinä oleviin määräenemmistöpäätöksiin ja komission koonpanoon Italia ei tee uusia ehdotuksia. Tavoitteena on, että niistä ei keskusteltaisi ulkoministerikokouksessa, vaan asia jätetään päämiesten ratkaistavaksi joulukuussa.
Italian ehdotuksessa pidetään kiinni siitä, että tulevassa komissiossa olisi kahden kerroksen väkeä. Äänivallattomille komissaareille olisi tarkoitus kuitenkin antaa enemmän työtä ja vastuuta.
Tulevaisuuskonventin esityksen mukaan komissiossa olisi jäsen jokaisesta jäsenmaasta, mutta vain 15 komissaarilla olisi äänioikeus. Ehdotusta vastustavat kiivaasti varsinkin pienet jäsenmaat Suomi mukaanlukien.
Ministerineuvoston puheenjohtajuuksiin Italia ehdottaa mallia, jonka mukaan kolme maata johtaisi yhdessä neuvostojen työskentelyä vuoden ajan. Aikaisemmin suosittu malli oli 18 kuukautta. Ryhmässä yksi maa johtaisi esimerkiksi kolmen neuvoston työskentelyä.
Ulkoministerin
rooli epäselvä
Tulevan ulkoministerin rooli on edelleen hieman epäselvä. Ns. kaksoishatutus on tarkoitus säilyttää, mutta onko ulkoministeri enemmän komission varapuheenjohtaja kuin jäsenmaiden edustaja neuvostossa, on vielä ratkaistava. Useiden maiden mukaan ulkoministeri ei voi johtaa puhetta ulkoministerineuvostossa juuri komission roolin vuoksi.
Tulevaisuuskonventti esitti taloudellisen vallan siirtämistä reippaasti Euroopan parlamentille, mutta muun muassa valtiovarainministerit ovat voimakkaasti vastustaneet asiaa. Nyt Italia on palannut omassa esityksessään takaisin vanhoille raiteille.
Taloudellisesta vallasta käydään loppuvaiheessa kovaa kiistaa. Euroopan parlamentti on uhannut olla ratifioimatta sopimusta, jos sen valtaa vähennetään konventin ehdotuksista.