Itä-Suo­mes­sa saa­liik­si jää harvoin 200-ki­loi­sia kar­hu­ja, sillä suu­rim­mat ja ko­ke­neim­mat nallet häi­py­vät met­säs­tyk­sen al­kaes­sa Ve­nä­jäl­le turvaan

Karhunmetsästysaika alkoi rytinällä, viiden ensimmäisen päivän karhunkaatosaldo on 128 yksilöä. Itärajan karhuista suurimmat ja kokeneimmat pötkivät luotia turvaan Venäjälle.

Helsinki
Karhunmetsästyskausi alkoi 20. elokuuta ja jatkuu lokakuun loppuun.
Karhunmetsästyskausi alkoi 20. elokuuta ja jatkuu lokakuun loppuun.
Kuva: Teijo Määttänen

Karhunmetsästysaika alkoi viime torstaina. Riistakeskuksen saalisseurannan mukaan metsästäjät olivat kaataneet viiden ensimmäisen metsästyspäivän aikana maanantai-iltaan mennessä yhteensä 128 karhua.

– Seurannan mukaan 118 karhua on kaadettu kannanhoidollisilla luvilla ja 10 poronhoitoalueen kiintiöluvilla. Tosiasiassa kaatoja voi olla hieman enemmän, koska tiedoissa voi olla viivettä, kertoo erikoissuunnittelija Harri Norberg Suomen riistakeskuksesta.

Karhunkaatolupia myönnettiin tänä vuonna 384. Norberg kertoo, että se on vajaat 16 prosenttia Suomen karhukannasta.

– Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen karhukanta kestää 16 prosentin vuosittaisen verotuksen vähentymättä.

Luonnonvarakeskus arvioi karhukannan kooksi kesäkuussa 2 300–2 500 yksilöä.

Kaatolupia myönnetään eniten määrällisesti vuosittain Pohjois-Karjalaan. Kaatolupia kohdennetaan sinne missä karhuja on eniten.

– Joillakin alueilla kanta vähenee, toisilla mahdollisesti taas lisääntyy, Norberg kertoo.

Vauhdikas lähtö normaalia

Riistakeskuksen mukaan on normaalia, että 2,5 kuukautta kestävä karhunmetsästyskausi alkaa rytinällä ja karhuja kaatuu aluksi nopealla tahdilla paljon.

Pohjois-Karjalaan kuuluvien Joensuun, Ilomantsin ja Tuupovaaran riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaaja Timo Hattunen kertoo syitä ilmiöön.

– Tämä saattaa ulkopuolisen silmiin vaikuttaa hullulta lahtaamiselta, mutta tarkoituksella näin ei toimita. Metsästyskauden alkaessa karhut vain löytyvät helposti ja toisaalta kaikki metsästysseurat ovat aktiivisimmillaan, Hattunen selvittää.

Saalismäärät vähenevät huomattavasti, kun metsästyskausi etenee. Hattunen kertoo, että rajaseuduilla isoimmat karhut pakenevat Venäjälle turvaan.

– Fiksuimmat tekevät niin, kun tajuavat metsästyskauden alkaneen. Vaikka täälläpäin karhuja on todella paljon, emme tästä syystä saa juuri koskaan 200-kiloisia nalleja, vaan pääosa ammutuista karhuista on sellaisia sadan kilon eläimiä.

Pentueiden koko kasvanut

Luonnonvarakeskuksen mukaan karhukanta on kasvussa.

– Ennen karhut tekivät 1–2 pentua, nykyisin kolme tai neljäkään pentua ei ole harvinaista. Lisäksi karhua tulee paljon Venäjän puolelta, Hattunen kertoo.

"Keväällä karhut seuraavat tiineitä hirvilehmiä ja toimivat kätilöinä, kun vasat syntyvät."
Timo Hattunen
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja

– Täällä karhuihin törmää helposti, yksi tuli itseäni vastaan tiellä kesäkuun alussa, eikä säikkynyt edes koiraa.

Karhukanta on Suomessa terve ja myös pentujen selviytyvyys on hyvä.

Karhupentueiden koon kasvuun ei Hattusen mukaan tiedetä syytä.

– Runsas proteiininsaanti on yksi veikkaus ja se näkyy meillä hirven vasojen vähentymisenä. Keväällä karhut seuraavat tiineitä hirvilehmiä ja toimivat kätilöinä, kun vasat syntyvät, hän kuvailee.

Hyvä marjavuosi vaikeuttaa metsästystä

Karhuja itsekin metsästävä Timo Hattunen kertoo, että hyvä marjavuosi on saanut karhut jämähtämään nyt paikoilleen.

– Karhu ei tähän vuodenaikaan metsästä enää lihaa vaan ahtaa itsensä täyteen hiilihydraatteja talvea varten. Liikkeellä oleva karhu jättäisi enemmän jälkiä ja olisi näin ollen helpompi löytää, Hattunen kertoo.

– Karhunmetsästys on puhtaasti hyvin koulutettujen koirien varassa. Karhu ei yleensä käy jostakin kummasta syystä koirien kimppuun, joten koiravahinkoja tapahtuu harvoin.

"Tämä saattaa ulkopuolisen silmiin vaikuttaa hullulta lahtaamiselta, mutta tarkoituksella näin ei toimita."
Timo Hattunen
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja

Maanantaina tosi Kontiolahdella yksi koira jouduttiin Hattusen mukaan lopettamaan, koska se joutui haavakkokarhun raatelemaksi.

Hattunen muistuttaa, ettei metsästys ole pelkkää tappamista. Hän sanoo, että syrjäseudun asukkaana hänkin tietää täsmälleen, missä alueen karhuyksilöt liikkuvat.

– Meillä täällä Tuupovaarassa on 60 000 hehtaarin alueella 25 vakituisesti asuvaa karhua ja siihen päälle Venäjän sekä Suomen rajan yli edestakaisin seilaavat karhut.

Liha menee omaan käyttöön

Suomessa karhunliha menee Timo Hattusen mukaan pääasiassa metsästysseurojen jäsenten omaan käyttöön. Syynä tähän on paitsi kaatuvien karhujen pieni keskikoko, myös lihan myyntiä koskevat säädökset.

– Satakiloisesta eläimestä ei jää nylkemisen ja suolistuksen jälkeen kovin paljoa jaettavaa kymmenien jäsenten metsästysseuralle, Hattunen sanoo.

– Lahtivajalta saisimme säädösten mukaan myydä trikiinitarkastettua karhunlihaa suoraan kuluttajalle. Mutta esimerkiksi ravintoloihin myyminen vaatisi sen, että ruho kuljetettaisiin riistateurastamoon käsiteltäväksi ja se olisi melkoinen vaiva.

Hattunen heittää hatusta, että metsästysseuralle karhunruhosta jäisi ehkä noin 20–30 euroa kilolta. Teurastamolta se lähtisi eteenpäin hänen arvionsa mukaan tuplahinnoissa.

Karhunmetsästyskausi päättyy lokakuun lopussa. Riistakeskuksen mukaan myönnetyt karhunpyyntiluvat käytetään vuosittain tarkasti.

– Sieltä täältä saattaa joku hajalupa jäädä käyttämättä. Esimerkiksi viime vuonna luvista käytettiin 96 prosenttia, kertoo erikoissuunnittelija Harri Norberg.