Itä-Suomen yliopistossa on käynnistetty kaksivuotinen tutkimushanke, jossa selvitetään kekoja rakentavien muurahaisten levinneisyyttä sekä tarkemia elinympäristövaatimuksia. Näytteiden keruun hoitavat kansalaiset.
Muurahaisilla on merkittävä rooli muun muassa kasvinsyöjähyonteisten saalistajina. Merkittävyydestään huolimatta tiedot muurahaislajien levinneisyydestä ovat vielä osittain epätarkkoja. Itä-Suomen yliopiston uudessa hankkeessa kansalaiset voivat lähettää muurahaiskekojen pinnalta keräämiään muurahaisia tutkijoille.
Hankkeen verkkosivuille on koottu ohjeet kekoja rakentavien muurahaisten keruuseen ja postittamiseen. Muurahaistutkimukseen voivat osallistua myös erilaiset yhteisöt, kerhot ja koululuokat.
– Muurahaiskeräys sopisi hyvin vaikka koululaisten biologian tai ympäristöopin tehtäväksi, kertoo apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta.
– Kekopesän pinnalta kerätään vain muutamia yksilöitä, eikä pyydystys kohdistu lisääntyviin yksilöihin vaan työläismuurahaisiin. Tällaisella näytteiden keruulla ei ole haitallista vaikutusta muurahaispesän toimintaan, Sorvari sanoo.
Tutkimushanke on luonteeltaan kansalaistiedeprojekti, jollaiset ovat yleistyneet maailmalla viimevuosina. Sorvarin mukaan Suomessa on ollut viime vuosina hankkeita, joissa kansalaisten keräämät kasvi-, liero- tai puutiaisnäytteet ovat olleet tärkeässä roolissa. Nyt vuorossa ovat muurahaiset, kun Suomen suurin kekomuurahaiskartoitus käynnistyy.
Hankkeeseen osallistuneet saavat ensimmäisinä yhteenvedon hankkeen tuloksista. Valmistuvissa tieteellisissä tutkimusartikkeleissa painotetaan kansalaisten merkittävää panosta tutkimusten toteuttajina.