Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Markku Arponen kaipaa perusteellista selvitystä siitä, kuinka yhdenmukaisesti maamme käräjäoikeudet toimivat raiskauksia ja erilaisia seksuaalirikoksia käsitellessään.
Arponen totesi maanantaina, että hovioikeuksien toiminnan arviointi on mahdollista vasta sitten, kun tiedetään, kuinka käräjäoikeuksissa menetellään.
"Selvitys pitää aloittaa käräjäoikeuksien rangaistuskäytännöistä, koska hovioikeudet ovat muutoksenhakuasteita. Jos osoittautuisi, että Itä-Suomen hovioikeuspiirissä käräjäoikeudet tuomitsevat ankarammin kuin muualla, olisi silloin ehkä ymmärrettävää, että hovioikeus tuomioita lieventää. Jos täällä taas tuomitaan yhtä ankarasti kuin muualla silloin hovioikeuden toimintaa voi arvostella ehkä jo reippaamminkin", sanoo Arponen.
Itä-Suomen hovioikeus on saanut viimeisen runsaan vuoden aikana julkisuutta päätöksistään, joissa alioikeuden seksuaalirikoksista antamaa tuomiota on lievennetty.
"Arvostelu on sikäli hataralla pohjalla, että tietoa ei ole tarpeeksi. Nämä ovat hyvin sensitiivisiä asioita, jotka herättävät tunnekuohuja. Ihmettelisin, jos missään muussa hovioikeudessa ei todellakaan tehtäisi muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuihin. Niistä ei vain olla jostakin syystä kiinnostuttu."
"Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että asiaa selvitetään. Selvitys on pikemminkin välttämätöntä tehdä, koska tällainenkaan tilanne ei voi jatkua loputtomiin. Asia on ainakin Itä-Suomen hovioikeuden intressissä, sillä olemme olleet ilmeisesti jo syksystä 2002 lähtien tarkkailuluokalla."
Arponen peräänkuuluttaa, että asian selvittäminen vaatisi jokaisen jutun läpikäymistä tietyltä ajalta. Pelkkien rikosnimikkeiden ja tuomittujen rangaistusten tarkastelu ei riitä.
Keskustelu heräsi jälleen
Keskustelu Itä-Suomen hovioikeuden linjasta heräsi jälleen viime viikolla, kun hovioikeus kumosi 3,5 vuoden vankeustuomion, jonka Kuopion käräjäoikeus oli langettanut kuopiolaismiehelle viiden lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Hovioikeus katsoi, etteivät teot olleet törkeitä, joten neljän lapsen osalta syytteet hylättiin vanhentuneina. Lisäksi yksi asianomistaja kuoli ennen oikeudenkäyntiä. Hänen kohdallaan hovioikeus katsoi, ettei syyttäjällä ollut syyteoikeutta.
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vanhenemisaika on kymmenen vuotta. Törkeässä tekomuodossa rikos vanhenee 20 vuodessa.
Viikonvaihteessa mm. oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) oudoksui haastattelussa sitä, että hovioikeus päätyi niin toisenlaiseen tulkintaan rikollisesta teosta kuin alioikeus.
Arponen myöntää, ettei hän pysty sanomaan, kummanko, alioikeuden vai hovioikeuden ratkaisu, oli tässä törkeysarvioinnissa oikea.
"Tällaista arviointia ei voi tehdä kuin istumalla itse juttua. Perustelut on myös hyvin vaikea kirjoittaa tällaisissa vaikeissa jutuissa niin, että harkinta tulisi niissä täydellisesti selostettua."
Jutun syyttäjä ilmoitti maanantaina, että hän aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
"En pidä mahdottomana, että valituslupa tulisikin, sillä juttuun liittyy joitakin tiettyjä juridisia kysymyksiä", Arponen arvioi.
Median tehtävä on arvostella
Arponen korostaa tuomareiden riippumattomuutta. Hän ei myöskään ryhdy arvioimaan hovioikeuden jäsenten ratkaisuja julkisuudessa.
"Tuomarin on pystyttävä tekemään ratkaisuja, vaikka niistä ei tykättäisikään. Edellytyksenä on se, että ratkaisut pystytään perustelemaan mahdollisimman vakuuttavasti, mikä ei ole aina helppoa."
Arponen toteaa, että median tehtävänä on arvioida ja arvostella.
"Kuitenkin tapa, jolla on toimittu, on jossakin määrin ongelmallinen. Meidän tuomarit on leimattu ammatillisesti ja moraalisesti kelvottomiksi ihmisiksi, mikä ei pidä paikkaansa."
Kohulle ei välttämättä myöskään ole heti loppua näkyvissä.
"Juttujahan tulee koko ajan. Kun lehdistä lukee, mitä käräjäoikeudet tuomitsevat, huomaa, että tuossakin on nyt taas sellainen tapaus, että seurauksena voi olla suututtava tuomio."
Arponen mainitsee esimerkin, jossa käräjäoikeus määrää rangaistuksen aivan asteikon ylälaidasta ensikertalaiselle, olkoonkin rikos miten törkeä tahansa.