Kun Kemijärven sellutehtaan pelastaminen on ilmeisesti mahdollista omistajaa vaihtamalla, tilaisuuteen on tartuttava. Ilman tehdasta koko Itä-Lapin aluetalous romahtaisi kolmannekseen nykyisestä.
Kemijärven sellutehtaalla on Itä-Lapin alueelle poikkeuksellisen suuri merkitys. Siksi Stora Enson torstaiaamuinen ilmoitus Kemijärven tehtaan sulkemisesta iski kuin pommi alueen ihmisten ja kaikkien pohjoissuomalaisten tajuntaan.
Summan paperitehtaan, Anjalan yhden aikakauslehtipaperikoneen samoin kuin Ruotsin Norrsundetin sellutehtaan lopetus ovat nekin alueilleen surkeita uutisia. Kaikkien on nyt tehtävä voitavansa, jotta sulkemispäätösten inhimilliset seuraukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
Kemijärven tehtaan rooli koko aluetalouden kannattelijana on kuitenkin täysin ainutlaatuinen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan Itä-Lapin aluetalous olisi ilman sellutehdasta kolmanneksen pienempi, työttömyysaste viidenneksen suurempi ja kotitalouksien tulot peräti 40 prosenttia nykyistä alhaisemmat. Tehdas työllistää suoraan ja välillisesti yhteensä lähes 1 900 henkilöä.
Pian Stora Enson ilmoituksen jälkeen nousi esiin mahdollisuus pelastaa Kemijärven tehdas omistajaa vaihtamalla. Ruukki Group Oyj:n keskeiset omistajat totesivat torstaina tehtaan ostamisen harkinnan arvoiseksi, jos kauppaa yhtiölle tarjottaisiin. Vaihtoehtoon on tartuttava nopeasti.
Tehtaan pelastamisessa tarvitaan myös maan hallituksen myötävaikutusta. Tehtaan toiminnan jatkumisen täytyy olla myös hallituksen asettaman työryhmän ensisijainen tavoite. UPM:n Voikkaan paperitehtaan sulkemisen jälkeen tosin havaittiin, että menetykset olivat lopulta paljon pelättyä pienemmät. Tehtaalta vapautuneisiin tiloihin tulleet uudet yritykset paikkasivat paljon.
Kemijärven seudulla ei kuitenkaan ole samanlaisia edellytyksiä kuin Voikkaalla. Korvaavien työpaikkojen saanti havaittiin hankalaksi jo kännyköiden latureita valmistavan Salcompin siirrettyä tuotantonsa Kemijärveltä Kiinaan.
Vaikka vuodesta 1965 toimineen tehtaan tulevaisuutta on tuon tuostakin epäilty, määrätietoiset investoinnit 1990-luvulla ja tämän vuosituhannen alussa valoivat luottamusta sen tulevaisuuteen. Koneet ja laitteet ovat hyvässä tuotantokunnossa ja päästöt kurissa.
Tehtaan kautta aikojen suurin ympäristöinvestointi, yli 10 miljoonan euron hintainen aktiivilietelaitos, on samalla myös tuorein uudistus. Tehtaan johto totesikin hiljan, että laitoksen kuntoon katsoen Kemijärvellä on edellytykset tehdä sellua vielä pitkään kannattavasti.
Tehdas on tuottanut havusellun ohella mäntyöljyä ja tärpättiä. Tuotteet menevät pääosin muiden Stora Enson laitosten raaka-aineiksi.
Puun hankinnassa on viime aikoina ollut jossakin määrin vaikeuksia kaikilla puunjalostajilla. Yhtä aikaa Venäjän puutullipäätösten kanssa sahatavaran maailmanlaajuinen kysynnän kasvu nosti kantohintoja.
Kemijärven tehtaalla on ollut vielä omat hankaluutensa Ylä-Lapin metsien suojelun laajennushankkeiden takia. Varsinkin Greenpeace on vaatinut ennestäänkin laajamittaisesti suojellulla alueella hakkuukieltoa monille sellaisille metsille, jotka ovat perinteisesti olleet talouskäytössä.
Kemijärven tehdas onkin ulottanut hankintojaan myös Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Tehdas on jalostanut 1,1 miljoonaa kuutiota havupuuta vuodessa. Nykyisessä markkinatilanteessa tehtaan lopetus tuskin jättää metsän myyjiä pulaan, mutta pitkällä tähtäimellä tilanne voi olla vaikeampi.