Salla Venäjän pääministeri Mihail Kasnajov ja pääministeri Paavo Lipponen avasivat Sallan raja-aseman kansainväliselle liikenteelle Kelloselässä perjantaina. Samalla vihittiin käyttöön Euroopan unionin rahoittama Venäjän uusi raja-asema rajalinjan toisella puolella.
Sallassa ja koko Lapissa rajan avautumista on odotettu niin pitkään ja hartaasti, että monelta alkoi jo usko loppua. Kun unelmasta määräaikojen jatkuvan lykkäämisen ja vuosien viipymisen jälkeen tuli totta, päällimmäisenä oli valtava helpotuksen tunne.
Sallan kunnan johto ja maakunnan vaikuttajat ovat ahkeroineet rajan avaamiseksi tuskastumiseen asti, mutta hankkeen merkitys alueen asukkaille taisi paljastua kunnolla vasta avajaisjuhlassa. Venäläiset järjestivät uudella raja-asemallaan molempien maiden kansalaisille tarkoitetun kansanjuhlan, jonka suosio yllätti kaikki.
Rajan-aseman kansainvälistymistä todistamaan odotettiin noin 400 ihmistä, mutta paikalle tuli viiden linja-autollisen sijasta yksitoista täyttä bussia eli lähes 700 vierasta. Siinä loppui kesken jopa kahvi, jota oli varattu vain 500 ihmiselle. Venäläisvieraita oli pääministeri Kasjanovin vanavedessa tullut pohjoiseen Moskovasta ja Pietarista saakka, ja tavallista kansaa Suomestakin Kuusamosta ja Taivalkoskelta asti.
Suuren Venäjän
avoimin rajalinja
Sekä pääministeri Paavo Lipponen että pääministeri Mihail Kasnajov uskoivat, että rajan aukeaminen Sallassa lisää hyvinvointia koko pohjoisella alueella. Yhteistyö, kauppa ja tavallisen kansan kanssakäyminen helpottuvat huomattavasti.
"Sukulaisiakin elää täällä yhä rajan molemmin puolin. Rajanylityspaikkojen määrän kasvu ei tarkoita vartioinnin lisäämistä, vaan mukavuuksien ja mahdollisuuksien kehittämistä. Hallitusten tehtävä on turvata kansalaisille mahdollisuus yhteydenpitoon", pääministeri Kasnajov huomautti.
Venäjälle Sallan raja-asemalla ja koko Suomen vastaisella rajalla on Kasnajovin mukaan laajemminkin merkitystä, koska se on Venäjän ainoa raja Euroopan unionin kanssa. Pääministeri huomautti, että Suomen raja on koko valtavan Venäjän kansainvälisin ja avoimin rajalinja, joka ylitettiin viime vuonna kuusi miljoonaa kertaa. 1 100 kilometrin matkalla on nyt kahdeksan kansainvälistä ylityspaikkaa.
"Tämän rajan ei pidä jakaa, vaan yhdistää meidät", pääministeri Kasjanov toivoi.
Pääministeri Lipponen uskoi Sallan ylityspaikan heijastuvan ensiksi matkailuun, ja hän toivotti erityisesti venäläiset turistit tervetulleiksi Pohjois-Suomeen uutta reittiä pitkin. "Tämä on ikivanhan kauppatien solmukohta. Kukoistakoon se taas entiseen tapaan tulevina vuosina."
Paavo Lipposelta erityiskiitokset rajahankkeen alulle panosta saanut maaherra Hannele Pokka katsoi jo eteenpäin. Hän toivoi, että Venäjä avaisi Sallan raja-aseman myötä konsulaattitoimiston Rovaniemelle. "Venäläisille lähin viisumitoimisto Kuolan alueella on Suomen konsulaattipiste Murmanskissa, ja meidän suomalaisten pitää hakea viisumit Helsingistä saakka", Pokka huomautti.
Kuin maraton-juoksun
maalilinjan ylitys
Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen kuvaili tuntemuksiaan maraton-juoksun maalintuloksi. Raja-asema ei takaa mitään, mutta se antaa väestökadosta, työttömyydestä ja apatiasta kärsivälle kunnalle uuden mahdollisuuden. Se voi olla jopa tae kunnan itsenäisenä säilymiselle.
Koko asian uskottavuus on kärsinyt pitkästä odottamisesta, mutta kaikkea se ei näytä tuhonneen. "Puhelin on pärissyt raja-asiassa tällä viikolla enemmän kuin aiemmin koko vuonna. Yritysten kiinnostus tuntuu olevan kova. Mihin se johtaa, on eri juttu, mutta ensi kesään mennessä sekin nähdään."
Rajan molemmin puolin on investoitu viime vuosina vajaat 20 miljoonaa euroa. Pelkästään Lapin liitto on tehnyt parikymmentä hankepäätöstä, joilla on rahoitettu koulutusta, infrastruktuuria, tietöitä ja rajan turvallisuusjärjstelmiä. EU:n Tacis-rahoilla on tehty myös Alakurtin teknologiakylän ja Hiipinän laskettelukeskuksen suunnitelmat. Perusta on luotu, ja nyt todellinen työ voi alkaa. Siinä ovat kuitenkin vetovastuussa yritykset ja liike-elämä itse.
Maakunnan virallisilla kehittäjillä on taas katse kauempana. Maakuntajohtaja Esko Lotvonen on vakuuttunut, että rajan yli ajetaan vielä joskus junallakin. Rautatien kannattavuusselvitystä tehdään jo, ja se valmistuu ensi kesäksi. "Murmanskissa tuotanto on kasvanut hyvin jo kaksi vuotta, ja kun isot hankkeet alkavat, puhutaankin jo miljardiluokan projekteista", Lotvonen muistuttaa.
Kuusamolaiset toivovat
nyt tukea sallalaisilta
Eläkeläispariskunta Kaarina ja Seppo Kyllönen tulivat todistamaan Sallan rajan aukaisua Kuusamosta saakka. Heidän ilonsa oli vilpitön, vaikka oma rajanylityspaikka Kortesalmessa on viime vuosina jäänyt vähän Sallan jalkoihin.
"Senkin avaamista on kovasti lupailtu. Toivottavasti sallalaiset nyt auttavat meitä saamaan oman rajanylityspaikkamme", Kyllöset toteavat.
Sallankin raja-asema on kuusamolaisille edistystä, sillä matka Venäjälle on sitä kautta lyhyempi kuin Kostamuksen kautta. Kyllöset aikovat itsekin testata reitin pikapuoliin. "Paanajärvi ja Pääjärvi kiinnostaisivat kovasti, nyt kun sinne pääsee vähän helpommin."
Sallan kansainvälisen rajanylityspaikan ensimmäisen ylityksen teki oululainen turistiryhmä, joka tosin joutui odottamaan bussissaan 4,5 tuntia kansalaisjuhlan päättymistä Venäjän puolella. Odotus kannatti, sillä heidät päästettiin ainoana ryhmänä läpi jo perjantaina. Muille raja aukeaa vasta lauantaina, ja on sen jälkeen auki päivittäin kello 7-21.
"Arvaa kuinka helpotti. Varasuunnitelmaa eli 750 kilometrin kierrosta Raja-Joosepin kautta ei tarvittu", huokaisee Mörö Oy:n kuljettaja Kari Kivelä. Vielä odotusvaiheessa ei ollut selvää, aukeaako raja jo lauantaina vaiko vasta viikonlopun jälkeen.
"Tarkoituksemme on järjestää jatkossa matkoja tämän reitin kautta. Testaamme nyt, miten tämä toimii", kertoo Neva-Toursin matkanjohtaja Raimo Kaisanlahti.