Itä-Lapin kuntien erityisongelmat ovat myös hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) tiedossa. Kiviniemi kertoi maanantaina, että ministeriön kuntien rahoitus- ja valtionosuustyöryhmässä on pohdittu, pitäisikö tietyille Itä-Lapin kunnille tehdä oma poikkeusmallinsa saaristokuntien tapaan.
Lapin kuntien erityisasemasta luovuttiin työryhmässä kuitenkin "järkisyistä". Erityisongelmat on tiedostettu ja ne halutaan ottaa huomioon valmisteilla olevassa kuntien rahoitus- valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa.
Jyrkät rajaukset kuntien välillä tuovat ministeriön mukaan uusia ongelmia. Vaikeassa asemassa olevien kuntien tilannetta on parannettava mieluummin muilla kriteereillä. Lapissa on jo nyt käytössä harvaan asutun alueen kriteeri.
Ylijohtaja Cay Sevónin mukaan nyt pitäisi löytää valtionosuuksien puitteissa jotakin, joka auttaisi Itä-Lapin kuntia pitemmällä tähtäimellä ja vahvemmin. Monissa Lapin ja Kainuunkin kunnissa huoltosuhde vaikeutuu entisestään, kun väestö vanhenee ja nuoret muuttavat muualle.
Toisaalta myös kuntien omassa taloudenpidossa on parantamista. Pelkosenniemen verotulot ja valtionosuudet ovat yhteensä paljon suuremmat kuin Sallassa, Savukoskella tai Kemijärvellä.
Siitä huolimatta Pelkosenniemellä ei tulla toimeen. Viime kevääseen saakka pidetty oma lukio maksoi lopulta oppilasta kohden 52 000 euroa vuodessa.
Pakkoliitos on äärimmäinen keino
Pelkosenniemellä asenteet kuntaliitosta kohtaan ovat lukkiutuneet. Reilun tuhannen asukkaan kunnanvaltuusto vastustaa liittymistä noin 9 000 asukkaan Kemijärveen.
Kiista kuntaliitoksesta jakaa kuntalaisia. Myös valtuuston päätös on riitautettu.
Ministeri Kiviniemi on nimittänyt Pekka Myllyniemen selvittämään Pelkosenniemen ja Kemijärven liitosta. Myllyniemi voi määrätä asiasta kansanäänestyksen. Ellei se tuota tulosta, edessä on lex Pelkosenniemi ja pakkoliitos.
Pakkoliitosta halutaan kuitenkin välttää viimeiseen saakka. Se on Kiviniemen mukaan äärimmäinen keino.
Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuodesta 2010 alkaen. Sen tavoitteena on muun muassa kuntien erilaisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioon ottaminen ja palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus.
Vuonna 2009 kuntia on ainakin 62 vähemmän kuin nyt. Kolme kuntaliitosta on vielä selvityksessä.
Tavoitteena on, että kaikki kunnat ovat päättäneet puitelain velvoitteiden toteuttamisesta ennen selonteon antamista vuonna 2009. Selonteon yhteydessä ratkaistaan tarvittavat jatkotoimet.
Oulusta edellä palvelukäytännöissä
Hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemi esitteli toimittajille myös kuntien hyviä palvelukäytäntöjä edistävää foorumia. Foorumissa on asiantuntijoita muun muassa Sitrasta, Stakesista ja Kuntaliitosta. Mukana on myös Oulun apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala.
Oulu on Mari Kiviniemen mukaan hyvä esimerkki palvelujen tuotteistamisessa. Oulussa on säästetty kustannuksia heikentämättä kuitenkaan palvelujen laatua.