Uuden hallituksen myötä vaikuttaminen EU-ohjelmakauden 2021–2027 kansalliseen varojen jakoon on kiihtynyt. Uusi hallitus on saanut kimppuunsa Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat. Eteläiset maakunnat ovat hyökänneet itäisen ja pohjoisen Suomen kehittämiseen tarkoitettujen varojen kimppuun.
Tuoreen hallitusohjelman elinvoima- ja Eurooppa-politiikan linjaukset vahvistavat Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman EU:n alue- ja rakennepolitiikassa. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti aluekehitysrahoituksen taso, tukien pysyvyys ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan.
Hallitus voi lunastaa nämä linjaukset kohdistamalla alueille EU:n rahoituskriteereiden mukaisen rahoituksen. Itä- ja Pohjois-Suomi ei ole vailla enempää.
Toisin on tilanne Etelä- ja Länsi-Suomessa. EU-komissio esittää Suomelle noin 100 miljoonan euron korotusta alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen. Suomen lisäksi vain muutama muu jäsenvaltio on saamassa lisää rahoitusta.
Rahoituskehyksen kasvu kohdistuu Etelä- ja Länsi-Suomeen EU:n laskentamekanismin muutosten takia. Suomen vauraimman maakunnan, Uudenmaan, rahoitussaanto yli kolminkertaistuisi ollen 180 miljoonaa euroa. Myös muun Etelä- ja Länsi-Suomen laskennallinen saanto paranee tuntuvasti.
Kasvava rahoituskehys antaa mahdollisuuden lisätä panostuksia aluekehityksen kannalta haasteellisille alueille. Valtakunnallisista poteista luopuminen lisäisi edelleen alueiden kehittämispanostuksia. EU-kriteerien mukainen kansallinen varojenjako käytännössä tasoittaa eroja alueiden välisissä rahoituskehyksissä.
Kansalliset innovaatio- ja kehittämisrahoitukset kohdistuvat vuosi toisensa jälkeen pääasiassa Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Business Finlandin tai OKM:n kulttuurirahoituksen alueellisesta kohdentumisesta ei käydä vastaavaa debattia kuin EU:n alue- ja rakennepolitiikan, vaikka alueellinen kohdentuminen on epätasapainossa.
Sama ilmiö toistuu valtion työpaikkojen alueellisessa sijoittumisessa. Etelä-Suomi nauttii saavutetuista eduista. Tämäkään ei kuitenkaan riitä. Halutaan myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen perustuva rahoitus etelän muuttovoittoalueille.
Harva asutus on Suomelle erityinen ominaispiirre eurooppalaisessa mittakaavassa: näitä alueita on EU:ssa vain yksitoista, yhtä lukuun ottamatta kaikki sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Pohjois-Ruotsissa.
Voisi olettaa, että maamme erityispiirteiden hyväksyminen olisi omassa kotimaassamme selvää. Näin ei kuitenkaan ole. Harvaan asutukseen perustuva rahoitus kuuluu täysimääräisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen.
EU-tasolla rahoituksen kohdentamisessa noudatetaan ns. turvaverkkoratkaisua, jolla pyritään varmistamaan se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitusasema heikkene laskentamekanismin muutosten takia. Suomi saa turvaverkon ansiosta Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen perustuvaa rahoitusta.
Kokonaisuutena Itä- ja Pohjois-Suomen harva asutus tuottaa lähes puolet koko Suomen rahoitussaannosta.
Koheesiopolitiikan rahoituksen kohdentamista Itä- ja Pohjois-Suomeen puoltavat Suomen EU-liittymissopimuksen kirjaukset alueen pysyvistä kilpailukykyhaitoista, hallitusohjelman linjaukset, EU:n käyttämät rahoituksen jakokriteerit, merkittävimpänä koko Suomen kannalta Itä- ja Pohjois-Suomen harva asutus sekä alueelliset kehittyneisyyserot, joissa Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne korostuu.
Repimisen sijasta olisi järkevämpää rakentaa koko Suomen hyvinvointia ja menestystä alueiden erilaiset olosuhteet hyväksyen.
Pauli Harju
maakuntajohtaja
Päivi Keisanen
kehittämispäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.