Ankara Turkin ulkopoliittinen suuntautuneisuus on viime ajat ollut kuuma aihe.
Lännessä moni tarkkailija laskee asioita yhteen ja saa tulokseksi, että Turkki hakee vaikutusvaltaa ja uutta roolia lähialueillaan, Lähi-idässä ja ehkä koko islamilaisessa tai arabimaailmassa. Mahdollisesti jopa vanhan osmanivaltakunnan elvyttämistä.
Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Rauf Engin Soysal istuu työhuoneessaan Ankarassa puolen seinän kokoisen kartan edessä, jossa näkyvät hyvin alueet Turkista etelään ja itään.
Soysal sanoo, että Turkin geopoliittinen asema on aina ollut sama, että se on aina ollut suhteiltaan moniulotteinen ja että uutta on vain Turkin tekemien erilaisten aloitteiden määrä.
Turkki tuntee kriisiherkän naapurustonsa sekä maantieteeltään, kulttuuriltaan että uskonnollisilta perinteiltään. Soysalin mukaan aloitteilla haetaan alueelle parempaa tulevaisuutta, vakautta ja menestystä.
Turkin linjanvedot näyttivät lännen silmissä uudenlaisilta, kun Gazan avustuslaivueesta tuli kansainvälinen kriisi ja kun Turkki ja Brasilia yrittivät ajaa omaa linjaansa Iranin ydinvoimakiistassa.
Alkukesä oli poikkeuksellisen toimelias. Istanbulissa järjestettiin ensimmäinen turkkilais-arabialainen konferenssi, ja Turkki, Jordan, Syyria ja Libanon julkistivat pyrkivänsä vapaakauppa- ja viisumivapaaseen alueeseen.
Soysal puhuu myös Afganistanin ISAF-joukoista, Pakistanista, Irakista, Iranista, Israelista, Jemenistä, Balkanista ja Keski-Aasiasta.
Islamilais-konservatiivinen AKP-hallitus kiistää Turkin muuttaneen linjaansa. Se pitää kiinni siitä, että EU-jäsenyys on maan ykköspäämäärä huolimatta kitkaisesta neuvottelutiestä.
Turkin oppositio käyttää Euroopassa ja Yhdysvalloissa virinneitä arvailuja lyömäaseena hallitusta vastaan.
Entisen valtiopuolueen, tasavallan perustajan Mustafa KemalAtatürkin linjaa kulkevan CHP:n tuore puheenjohtaja Kemal Kilicdaroglu puhuu luottamuspulasta, jota lännessä tunnetaan Turkkia kohtaan hallituksen ulkopoliittisen suunnanmuutoksen vuoksi.
Pääministeri Recep Tayip Erdogan jyrähtää, että se joka puhuu suunnanmuutoksesta, ei ymmärrä maan uutta roolia ja sen ulkosuhteiden moniulotteisuutta.
Turkin maantieteellisen aseman haasteista saa pitkän luettelon.
Hallituksen EU-neuvottelija, ministeri Egemen Bagis asettaa sanansa näin: "Turkki on eurooppalainen maa, aasialainen maa, Lähi-idän, Balkanin, Mustanmeren, Välimeren ja Kaspianmeren alueen maa, kaikkea yhtä aikaa. Se antaa Turkille erityisen roolin. Ja historiamme määrittää myös tätä roolia."
Turkki on harrastanut pitkään kunnianhimoisia välitys- ja rauhanaloitteita Lähi-idässä. Sen taloudellinen asema on samanaikaisesti muuttunut.
72 miljoonan asukkaan Turkki ei enää ole alueen köyhin serkku, vaan entistä itsetietoisempi, Euroopan kuudenneksi vahvin ja kasvava talous, houkutteleva investointikohde ja energian kauttakulkumaa.
Esimerkiksi kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos International Crisis Group piti keväisessä raportissaan tervetulleina Turkin haluja lähentyä naapureitaan ja maan yrityksiä liennyttää konflikteja.
Väitteitä Turkin yrityksistä palata osmaniaikaan ja tulla osaksi islamilaista blokkia tutkimuslaitos piti väärinä.
"Nämä (väitteet) ovat virheellisiä. Maan alueellisen aktiivisuuden nykyinen peruskehitys alkoi jo ennen kuin AKP tuli valtaan, ja Turkin politiikan tukipylväinä pysyvät Nato-jäsenyys ja suhteet Yhdysvaltoihin", ICG arvioi.