Budapest Irakin sota hämmentää ihmisten mieliä ja kuumentaa sisäpolitiikkaa keskisessä Itä-Euroopassa, mutta mielenosoituksissa on toistaiseksi ollut vain kourallinen ihmisiä.
Tuoreet Nato-maat Unkari, Puola ja Tshekki ovat jo toista kertaa neljän jäsenyysvuotensa aikana sodan osapuolia. Maat olivat vastaavassa tilanteessa keväällä 1999, kun amerikkalaisten pommikoneet ryhtyivät moukaroimaan Jugoslaviaa. Kolmikko oli ehtinyt olla Natossa ennen sodan puhkeamista vasta vajaat kaksi viikkoa.
Nyt rintamansa ovat joutuneet valitsemaan myös Romania, Bulgaria, Slovenia ja Baltian maat, jotka liittyvät Natoon ensi keväänä. Ollako vai eikö olla sodassa, on keskeinen kysymys sekä tavallisten ihmisten että johtavien poliitikkojen puheissa.
Upseerin käytös
järkytti Puolassa
Irakin sotaa käytetään sisäpoliittisena lyömäaseena kaikessa mahdollisessa, sillä tavallisten ihmisten suuri enemmistö vastustaa jyrkästi sotaa.
Esimerkiksi Unkarin entinen konservatiivinen pääministeri Viktor Orban on vaatinut maan sosialistista hallitusta irrottamaan Unkarin sotaa käyvästä liittoumasta. Orbanin mukaan Yhdysvaltojen tukeminen kaikissa sen toimissa muistuttaa "sosialistista ideologiaa".
Sekä Unkarin ulkoministeri Laszlo Kovacs että presidentti Madl Ferenc ovat vastanneet oppositiolle, ettei Unkari ole Irakin sodassa, vaikka sen maaperällä onkin koulutettu Irakin oppositiovoimia ja ilmatila sekä muutamat lentokentät ovat liittouman käytössä.
Uusista Nato-maista Puola on kaikkein uskollisimmin taistellut amerikkalaisten rinnalla. Silti puolalaiset järkyttyivät alkuviikosta nähdessään sanomalehdissä kuvan korkea-arvoisesta puolalaisupseerista, joka heilutti USA:n lippua Umm Quasarin satamakaupungissa.
Puolalaisille ei ole suoraan kerrottu, että heidän Grom (Ukkonen) -erikoisjoukkonsa osallistuvat taisteluihin Irakissa. Puolalla on 200 sotilasta Persianlahdella. Puolustusministeri Jerzy Szmajdzinsky saattoi sanoa puolalaisille ainoastaan, ettei upseerin valokuvaa olisi pitänyt koskaan ottaa.
"Seuraavan kerran vastaavassa tilanteessa hänellä (puolalaissotilaalla) on varmasti Puolan lippu", puolustusministeri lohdutti.
Puolalaiset vastustavat jyrkästi sotilaidensa osallistumista sotatoimiin.
Tilannetta kuumentaa myös se, että puoluetovereiden presidentti Aleksandr Kwasniewskin ja pääministeri Leszek Millerin välit ovat huonot. Kwasniewski on vihjaillut ennenaikaisista vaaleista viimeistään silloin, kun puolalaiset valitsevat ensimmäiset europarlamentaarikkonsa ensi keväänä.
Romaniassa
vaietaan
Unkarin ja Puolan kaltaista sisäpoliittista otattelua käydään myös Tshekissä ja Slovakiassa, joilla molemmilla on kemiallisten aseiden torjuntaan erikoistuneita joukkoja Persianlahdella.
Kuuminta keskustelu on Bulgariassa, jossa oppositiossa oleva sosialistipuolue (PBS) järjestää maanlaajuisen äänestyskampanjan. Se on tähdätty USA:ta tukevaa hallitusta vastaan. Bulgarian hallitusta johtaa entinen kuningas Simeon Saxe-Coburg, joka bulgarialaisten hämmästykseksi ei ole ottanut minkäänlaista kantaa Irakin sotaan.
Bulgarian ulkoministeri Solomon Passy on puolestaan totesi hurmahenkisessä radiohaastattelussa, että sodan jälkeen Bagdadiin nimetään katu paitsi George W. Bushille myös Bulgarialle ja Sofialle.
Romaniassa mielialat ovat lähinnä odottavia. Irakin iskuja tukevat amerikkalaisjoukot ovat täyttäneet useat hotellit Mamaian ja Konstantan rannoilla Mustallamerellä.
Yhdysvalloilla on joukkoja myös Bulgarian rannikolla, joka on yksi suosituimmista lomakohteista koko Itä-Euroopassa. Sodan pitkittyessä turismin pelätään näillä alueilla romahtavan.
Ainakin prostituutiosta vastaavat bisnespiirit ovat päättäneet rikastua sodalla. He ovat järjestäneet keskuudessaan huutokauppoja siitä, kuka saa tarjota seksipalveluja amerikkalaissotilaille Mustallamerellä.
Monissa Itä-Euroopan maissa on kokemusta diktatuurista, ja siksi Irakin sota koetaan niissä ennen kaikkea vapaussotana Saddam Husseinia vastaan. Tämä on yksi syy siihen, miksi sodanvastaiset mielenosoitukset niissä ovat koonneet toistaiseksi vain muutamia satoja ihmisiä.