EU:n elintarviketurvallisuusvirastolla riittää ottajia, varoittaa TT:n tuleva toimitusjohtaja Kalevi Hemilä. Hän teki eilen ensimmäisen työpäivänsä Etelärannassa. Osinkoverotuksen kaksinkertaistaminen toisi hänestä ongelmia etenkin keskikokoiselle teollisuudelle.
"Ainakin Tsekki ja Puola ovat ilmoittaneet halukkuutensa saada tämän uuden viraston", Hemilä hoputtaa hallitusta: "Kaikki järkisyyt puoltavat päätöksentekoa hyvin nopeasti."
Elintarviketurvallisuusviraston pohjavalmistelut on tehty säädöksiä myöten ja kaikki järkisyyt puhuvat Helsingin puolesta. Myös kaikki asiantuntijat puoltavat Helsingin valintaa. Viimeksi sopivuuden kävi toteamassa europarlamentin edustaja.
Päätös virastosta voidaan tehdä vain huippukokoustasolla. "Tässä on hyvin pitkälle kysymys EU:n päätöksenteon toimivuudesta."
Myös teollisuudessa tilanne on vastaavanlainen. Elintarviketeollisuuden eurooppalaisen keskusjärjestön CIAA:n toimitusjohtajien palaverissa alkuvuonna Suomi vei voiton 14-1. Suomea pidetään siis aivan erinomaisena sijoituspaikkana.
Virastossa toimii nyt puolensataa työntekijää, mutta henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan 250-300 työntekijää. Parhaita ei mahdollisesti saada, koska laitoksen sijoituspaikka on tuntematon. "On vaikea sitoutua, kun ei tiedä missä laitos tulee toimimaan."
Viikkiin perustetaan juuri huipputason keskusta elintarvike- ja ravitsemustieteille. EU-laitokselle olisikin avuksi sijoittua tähän toimintaympäristöön. Kansainvälinen laitos taas toisi alueelle imagohyötyä.
Hemilä aloitti elintarvikeviraston ajamisen maa- ja metsätalousministerinä. Ministerinpestin päätti Laekenin huippukokous vuoden 2001 lopulla. Suomen EU-virastohanke kaatui tuolloin pattitilanteeseen 14-1. Italia heittäytyi Parman nimissä poikkiteloin.
Aivan vaalien alla pääministeri Paavo Lipponen löysi uuden mallin yhdessä Italian pääministeri Silvio Berlusconin kanssa. Ratkaisun mukaan Suomi saisi elintarviketurvallisuusviraston ja Parmassa keskityttäisiin ruokakulttuurin edistämiseen. Nyt Italia kiistää tämän.
Viestejä yrittäjille
Ilmapiiri, arvostus, on tärkein seikka, millä voidaan kohentaa yrittäjyyttä, Hemilä arvioi ja odottaa hallitukselta positiivisia viestejä ja nopeita linjauksia yrittäjyyden suuntaan.
"Toiveet ovat aika paljon pitemmälle meneviä kuin mitä hallitus on päättänyt", Hemilä viittaa kuitenkin TT:n näkemään todellisuuteen: "Oleellisin asia on, että tilanne ei huonone nykyisestä."
Juuri nyt teollisuuden tuleva nokkamies huolehtii etenkin 80 000 yrityksestä, joita odottaa lähivuosina sukupolvenvaihdos. Vaihdoksia tehdään liian vähän: "Kynnys on aika korkea."
Mutta missä luodaan hallituksen tavoitteena olevat 100 000 uutta työpaikkaa: "Minä ainakin uskon, että ne syntyvät ennen kaikkea kasvaviin ja uusiin yrityksiin."
Tuplaverotus mahdoton
"Entä ne kasvuyritykset", Hemilä kuitenkin varoittaa: "Kasvavien, kansainvälisessä kaupassa kilpailukykyisten yritysten kannalta kahdenkertaiseen verotukseen palaaminen on huono asia." Edes suurten osalta ei tällaista kannateta: "Se hyvin perusteltu ja ainoa oikea linja."
Esimerkiksi elintarviketeollisuuden taholla ovat vaikeimmassa kilpailutilanteessa juuri keskikokoiset yritykset. Suuret mukautuvat keskittyvien hankintojen markkinoilla, pienet taas voivat pärjätä paikallisuudella.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauno Pekkarisen esittämä osinkoverorajaus tuntuukin juuri kasvuyritysten kannalta erittäin hankalalta, Hemilä arvioi. Sen mukaan kaksinkertaiselta osinkoverotukselta säilyisivät alle 250 ihmistä työllistävät yritykset tai sellaiset, joilla liikevaihto ei ylitä 40 miljoonaa euroa.
"Se on juuri se vaihe, kun yritys lähtee kasvamaan ja joutuu kovaan kilpailuun. Tuollainen raja tuntuu erittäin vaikealta hyväksyä." Se aiheuttaa myös kikkailua, miten päästä 250 työntekijän rajan alle, Hemilä ennakoi.
Päädytään nyt sitten mihin ratkaisuun hyvänsä, päätösten pitäisi ainakin olla tietoisia, Hemilä sanookin hallituksen suuntaan: "Ettei tehtäisi vain yksipuolisia muturatkaisuja."