Budapest-Belgrad Läntisten tiedustelulähteiden mukaan ainakin seitsemän Itä-Euroopan ja Balkanin maata on myynyt aseita, aseiden osia, sotateknologiaa ja asiantuntija-apua Irakiin.
Kansainvälinen kriisintutkimuslaitos ICG (International Crisis Group) toteaa tuoreessa raportissaan, että maat ovat Serbia, Montenegro, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria ja Ukraina sekä mahdollisesti myös Valko-Venäjä ja Makedonia.
Sloveniaa ja Kroatiaa puolestaan syytetään siitä, että Irakiin matkalla olleita aseita on rahdattu niiden satamien kautta.
ICG:n raportin mukaan Serbia on YK:n asevientikiellon rikkojien pesäpaikka. Jugoslavia oli jo Titon ajoilta Irakin aktiivinen kauppakumppani ja kauppa jatkui vilkkaana myös Slobodan Milosevicin kaudella.
Läntiset diplomaattilähteet väittävät, että Serbian uusien vallanpitäjien aikana asekauppa on entisestään lisääntynyt.
Jugoslavian armeijan johto, Jugoslavian hallitus ja Serbian hallinto ovat kiistäneet tienneensä laittomasta asekaupasta. Belgradissa ilmestyvät päivälehdet ovat kuitenkin tuon tuosta arvelleet että kaupat olivat johtajien tiedossa aina liittopresidentti Vojislv Kostunicaa myöten.
"Yksikään näistä tahoista ei tehnyt mitään kaupan lopettamiseksi", kirjoitti päivälehti Danas.
Ydinteknologiaa
Valko-Venäjältä?
Saddam Husseinin aseistajien nimilistaan on viime aikoina lisätty myös "Euroopan viimeinen diktaattori", Valko-Venäjän Aleksander Lukashenko. Valko-Venäjän epäillään toimittaneen Saddamille ohjusjärjestelmien lisäksi siviili- ja sotilaskäyttöön sopivaa ydinteknologiaa.
Ukrainan puolestaan on väitetty myyneen nykyaikaisen ilmapuolustusjärjestelmän Irakille kaksi vuotta sitten. Ukrainan presidentti Leonid Kutshma on torjunut väitteet jyrkästi.
Lukashenkon tapaan myös Kutshma on menettänyt maineensa EU- ja Nato -piireissä ihmisoikeusloukkausten vuoksi.
Irakin asekauppaskandaali puhkesi syyskuussa, kun Irakiin hyökkäystä suunnitellut Yhdysvallat nosti kaupan jatkumisen esille. Todisteet saatiin, kun Bosnian rauhaa valvovat Naton joukot tunkeutuivat entiseen sokeritehtaaseen Bosniassa.
Tehtaassa toimii nykyisin valtion asetehdas Orao. Se valmistaa Mig-hävittäjien osia. Tehtaasta löytyi muun muassa kirjeenvaihtoa Irakin puolustusvoimien kanssa.
Pian tämän jälkeen tulitukseen joutui Jugoslavian valtiollinen aseyhtiö Jugoimport. Yhtiö on myynyt Irakille muun muassa ohjusteknologiaa. Jugoimport on toimittanut aseita myös YK:n saarrossa olevaan Liberiaan.
Hieman ennen Naton Prahan huippukokousta paljastui, että Bulgariakin on toimittanut aseita Syyrian kautta Irakille. Naton jäseneksi kärkkynyt Bulgaria myönsi nopeasti osallisuutensa ja käynnisti laajat tutkimukset laittoman asekaupan lopettamiseksi.
Kroatiaan asekaupan lonkerot levisivät, kun Kroatian viranomaiset pysäyttivät Rijekan satamakaupungissa rahtialuksen josta löytyi 200 tonnia Oraon tehtaalta peräisin olevia räjähteitä matkalla Irakiin.
Slovenialaista Koperin satamaa puolestaan väitetään käytetyn serbialaisten aseiden kauttakulkupaikkana serbialaisen alkuperän häivyttämiseksi.