Hymyilevä, tyylikäs mies nousee pitkästä mustasta autosta, kävelee yhtä tyylikkään vaimonsa kanssa kadun varteen kokoontuneiden kansalaisten luo ja vaihtaa näiden kanssa muutaman ystävällisen sanan. Sitten autosaattueen matka jatkuu.
Tapahtuman ajankohta on lokakuu 1989, paikka Oulun Merikoskenkatu ja tapahtuman päähenkilöt Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov ja tämän Raisa-puoliso. Suomen-vierailullaan he halusivat käydä myös teknologiakaupunki Oulussa.
Neuvostojohtajien toiminnassa tällaiset lähestymiset olivat uutta. Gorbatshovin edeltäjät tapasivat kyllä kotimaisia iskurityöläisiä tai pikku pioneereja – tarkoin käsikirjoitetuissa tilanteissa.
Gorbatshovin ja kansalaisten kohtaamisissa kuultiin myös historiallisia lausuntoja. Kesällä 1989 hän käveli itäberliiniläisten luo ja totesi näille, että on heidän oma asiansa päättää millaisen tulevaisuuden he haluavat maalleen – ei Neuvostoliiton asia.
Vuonna 1985 Neuvostoliiton johtoon nousseen, tiistai-iltana kuolleen Mihail Gorbatshovin tuoma vallankumous julkisissa esiintymisissä ei kuitenkaan ollut historian kannalta keskeisintä. Painavinta perintöä ovat Eurooppaa ja maailmaa koskevat poliittiset muutokset.
Gorbatshov ei halunnut eikä ehkä olisi kyennytkään lyömään jarruja, kun Neuvostoliiton entiset satelliittimaat yksi toisensa jälkeen ottivat suunnan kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Nuo lähdöt tapahtuivat nopeasti ja lopulta hämmästyttävän rauhallisesti. Neuvostoliiton aseriisuntasopimukset Yhdysvaltain kanssa tekivät maailmasta aidosti turvallisemman.
Suorastaan katkera asia päämiehelle oli kuitenkin nähdä oman valtion hajoaminen. Hänen tavoitteenaanhan oli luoda parempi Neuvostoliitto. Viime vuosikymmenellä Gorbatshov esimerkiksi antoi tukensa Krimin laittomalle liittämiselle Venäjään.
Suomalaisillekin tuli tutuksi kaksi Gorbatshovin käyttämää venäjän sanaa, perestroika eli uudelleenrakennus sekä glasnost eli avoimuus.