Puolitoista vuosikymmentä jälkeen kommunismin kaatumisen Itä-Euroopan entisillä sosialistimailla menee hyvin, erittäin hyvin tai jopa turhankin lujaa.
Jos bruttokansantuotteen kasvulukuja pidetään mittarina, nämä maat voivat katsoa nenänvartta pitkin EU:n vanhoja jäsenmaita. Näissä kasvuluvut matavat yhden kahden prosentin tietämissä.
Kolmentoista entisen sosialistimaan matalin kasvuennuste on tänä vuonna Slovenian 4,2 prosenttia. EU:n viidestätoista vanhasta jäsenmaasta sen yli pääsee korkeintaan pari.
Monilla mittareilla entiset sosialistimaat tulevat kuitenkin mantereen länsiosasta yhä kaukana perässä.
Tällainen on esimerkiksi kuukausipalkkavertailu, vaikka lukemat suhteuttaisi rahan ostovoimaan. Itäisen Euroopan maista löytyy aivan toisentasoista köyhyyttä kuin lännestä.
Yli tuhannen euron keskipalkkoja maksetaan vain Sloveniassa, entisistä sosialistimaista vauraimmassa. Entisen Jugoslavian osatasavalta on henkeä kohti mitatulla bruttokansantuotteella mennyt jo vanhoihin EU-jäseniin kuuluvan Portugalin ohi.
Viro investointien imijä
Alku kommunismin romahtamisen jälkeen ei itäisessä Euroopassa ollut ruusuinen. Entisen rakenteen kaatumista seurasi kaikissa maissa lama. Nousu alkoi vasta muutaman vuoden päästä.
"Ensiksi rupesi kasvamaan Puola, sitten kaikki muutkin", muistaa Itä-Euroopan talouskehityksen tuntija, professori Tauno Tiusanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Kun maat saivat ensiksi omin päätöksin asioita järjestykseen, lähtivät liikkeelle ulkomaiset investoijat.
Tähän mennessä eniten suoria investointeja on virrannut Venäjälle, mutta jos investointien määrä suhteutetaan maan väkilukuun, kärjen järjestys on aivan toinen: Viro, Unkari, Tshekki.
"Viimeiset kymmenen vuotta ovat menneet aika lailla hyvin kaikissa maissa", Tiusanen tiivistää.
Yli varojen Unkarissa
Kova kasvu on pääosin hallittua, mutta ongelmiakin on. Esimerkiksi Virossa inflaatio nousee tänä vuonna reippaasti yli neljän prosentin.
Se ylittää Emu-kriteerin, ja maa saanee euron käyttöön ehkä vasta vuonna 2009 - jos se sitä ennen nitistää inflaation. Vielä kovempi, jo lähes seitsemän prosentin inflaatio mitataan tänä vuonna Latviassa.
Inflaatio-ongelmat eivät kuitenkaan ole pahimpia vastaan tulleita vitsauksia. Vakavampia seurauksia syntyy talouden epätasapainosta. Siinä hankalimpaan jamaan on itsensä ajanut Unkari.
"Siellä ei ole oikein tajuttu, että terve talous vaatii dynamiikan lisäksi tasapainoa." Valtiontalouden alijäämä on maassa pudonnut Tiusasen mukaan "jo kellariin", yli kuuteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Toinen tuska on auki levähtänyt vaihtotaseen vaje.
Maan eläminen yli varojensa ei toistaiseksi ole osunut kansalaisten nilkkaan. Nyt ne ajat alkavat olla edessä. Kun toissa viikolla osa unkarilaisista raivostui siitä, että pääministeri oli antanut valheellisia tietoja maan talouden tilasta, seuraava purkaus voi syntyä siitä, että taloutta todella aletaan panna tasapainoon menoja karsimalla.
Muutos edessä
Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana entinen itäblokki on vetänyt Länsi-Euroopasta työvoimavaltaista tuotantoa, kuten kokoonpanotyötä kännyköistä autoihin.
Siirtymätalouksien uhka on kuitenkin kustannustason nousu, joka näyttää väistämättömältä. Myös näiden maiden niskaan hengittävät Kiina ja muut vielä halvemman työvoiman maat.
Kun kilpailu on maailmanlaajuista, ei halpuus eurooppalaisittain välttämättä enää riitä.
On tulevat uhat Tiusasen mukaan itäisessä Euroopassa jo pantu merkillekin.
"Tuleva hyvinvointi tulee monessa maassa riippumaan siitä, saadaanko seuraava, jälkiteollinen sykli liikkeelle."