Kovassa kasvuhuumassa suurta tuotosta tehdään suurella panoksella. Notkahduksen tultua suurta tuotosta tehdään pienemmällä panoksella. Yhteiskunnallinen kehitys on ollut väistämätöntä.
Toiset reagoivat taantumaan nopeasti, kun toiset liitelevät vielä nousukauden pilvissä. Työministeriön pääekonomistin Pekka Tiaisen mukaan Oulu kuuluu viimeksimainittuihin.
"Oulussa on eletty hybessä eikä ole huomattu, että pohja on pettänyt alta. 2000-luvun alun teknologiamurroksessa Oulu katsoi ylöspäin ja taaksepäin, mutta tosiasiassa eteenpäin mentiin alaspäin", Tiainen havainnollistaa.
Varoituksia ei kuunneltu
Tiainen muistaa elävästi kuinka 2000-luvun alussa teolliset työpaikat alkoivat Pohjois-Pohjanmaalla vähentyä, mutta laskua ei noteerattu. "Oulusta kuului vain, että meillähän pyyhkii hyvin", Tianen sanoo.
Viime vuoden syksyllä teollisuudessa oli Pohjois-Pohjanmaalla 8000 työpaikkaa vähemmän kuin vuoden 2000 syksyllä viisi vuotta sitten. Luvut kertovat puolestaan. Oulu ei ollut sokaistumisensa kanssa yksin.
"Yleisesti luultiin, että kysymyksessä oli vain ohimenevä käänne, kun itseasiassa mentiin vain syvemmälle ja pitempään."
Tällä hetkellä työllisyys on taas kääntynyt nousuun. Pohjois-Pohjanmaa ja Oulu eivät ole kuitenkaan vielä saaneet työttömyyslukuja alemmaksi, toisin kuin monet muut alueet.
"Oulu on myöhästynyt lähdössä. Toisaalta on niin, että kun tuotanto lähti nousuun, ensimmäiseksi ei rekrytoitu lisää väkeä, vaan entiset työntekijät tekivät enemmän töitä. Vasta sen jälkeen on tullut uusia työpaikkoja. Työttömyysluvut eivät kuitenkaan ole vielä kaunistuneet, koska 60 prosenttia työvoimasta on tullut ulkopuolelta eli työpaikat ovat menneet niille, jotka huonomman työllisyyden aikana jäivät kotiin tai jatkoivat opiskeluitaan. Myös vastavalmistuneet ovat täyttäneet avoinna olleita paikkoja", Pekka Tiainen kertoo.
Vertauskuvallisesti Tianen mainitsee, että jos työpaikkoja tulee sata, niistä vain yksi kolmasosa täytetään työttömillä . Vasta kun nousu jatkuu, vaikutus työttömyyteen on tehokkaampaa. Tosin nousu näkyy myös ulkomaalaistyövoiman käytöllä eli työttömyysluvut eivät vielä silloinkaan välttämättä kaunistu merkittävästi.
Työttömyydessä vaikeus on yhtäältä myös siinä, että väkeä on vähennetty teollisuudesta ja työpaikat ovat syntyneet muualle, eikä siirtyminen ole aina yksinkertaista.
Räätälöityjä toimenpiteitä
Mitä sitten pitäisi tehdä, että työttömille saadaan töitä? Työllisyyden erityistoimenpiteillä on erittäin suuri merkitys, vastaa ylitarkastaja Pekka Tiainen.
"Jos ei ole työpaikkoja, koulutuskaan ei tahdo auttaa. Mutta jos on työpaikkoja, koulutuksen tulee olla sellaista, että se vastaa työnantajien kysyntää. Tällä keinolla työttömyys laskee, vaikkakin hitaasti", Tiainen uskoo.
Akuutissa työttömyyden hoidossa on Tiaisen mukaan erittäin tärkeää kartoittaa työttömät ja etsiä räätälöidysti kanavia ja väyliä, joilla mahdollisimman moni saadaan työllistettyä. Näin kysyntä ja tarjonta saadaan parhaiten kohtaamaan.
"Tässä tehtävässä kuntien, yritysten, työvoimahallinnon ja kaikkien mahdollisten tahojen on osallistuttava työllisyyden hoitoon. Sillä tavalla saadaan pikkuhiljaa myös tuloksia", Tiainen uskoo.
Työministeriössä on tehty laskelmia ja tavoitteita millaisia työpaikkoja Pohjois-Pohjanmaan alueella tulevaisuudessa tulisi olemaan ja miten niiden syntymistä pitäisi edesauttaa.
Oulun seutukunta on profiloitunut tieto-osaamiseen, mutta se ei yksistään riitä. Liike-elämän ja yksityispuolen palveluita täytyy myös olla. Lisäksi Oulun ulkopuolella on runsaasti erikoistunutta metalliteollisuutta, joita ei it-huumassa ole huomattu olevan olemassakaan.
"Elinkeinopolitiikan tulee olla mahdollisimman monipuolista. Se on työllisyyden hoidon perusta. Esimerkiksi Oulun lähistöllä olevaa erikoistunutta metalliteollisuutta voisi jatkojalostaa ja hyödyntää vaikka kuinka. Teillähän on siellä vieressä iso terästehdas, joten siitä vaan tekemään teräksestä vaikka mitä", Pekka Tiainen kannustaa.
Teknologiatyöpaikkojen kehittämisessä Tiainen lisäisi monipuolisuutta.
"Kapeaa it-alaa voisi jatkojalostaa esimerkiksi informaatioteknologian käytön puolelle tuotannossa, palveluissa sekä kotitalouksissa. Tulevaisuuden koti tulee olemaan aivan toisenlainen kuin tämän päivän koti. Esimerkiksi vanhuspalveluissa it-alan kehittämistyötä riittää vaikka kuinka paljon", Tiainen sanoo.
Hän korostaa, että nyt tapahtunut teknologian murros tulee ottaa nimenomaan murroksena eikä alkavana laskukautena.
"Nyt haetaan uutta suuntaa, joka voi olla ylöspäin, jos se osataan oikein käsitellä. Uusien visioiden kautta voi löytyä markkinoita sekä kotimaassa että ulkomailla. Mutta se ei suinkaan tule hetkessä eikä ilman työtä."
Väliinputoajien Oulu
Oulun seudun työvoimatoimiston johtaja Erkki Holma myöntää Oulun erityispiirteen it-alan moottorina, joka on saanut siipeensä. Holma kuitenkin korostaa, että tilanne ei ole aivan niin paha kuin mitä uutiset antavat ymmärtää.
"It-alan irtisanomiset eivät vielä ole aivan hirveästi näkyneet meidän listoilla. Yt-neuvotteluihin on monesti lähdetty paljon negatiivisimmin odotuksin kuin miten sitten loppujen lopuksi on käynyt. Nyt minua huolestuttaa, että miten Filtronic Comtek Oy:n neuvotteluissa käy. Sieltähän on aiottu vähentää noin 150 työntekijää, Jos näin käy, mistä heille löytyy töitä", Holma ihmettelee Kempeleestä kuuluneita tuoreimpia it-alan ikäviä uutisia.
It-alan haavoittuvaisuuden lisäksi Oulun seudun työllisyyden hoidossa on muutamia erityispiirteitä, jotka lisäävät työllisyyden hoidon haasteellisuutta. Nuorta työvoimaa on paljon ja nuorten osuus työttömistä on maan korkeimpia. Nuoret, kouluttamattomat kaipaavatkin yhä enemmän resursseja työvoimaviranomaisilta.
Toiseksi Oulun seudulla yli 50-vuotiaiden työttömyys on kohonnut voimakkaasti. He jäävät monesti väliinputoajiksi ikääntymisen, alhaisen tai vanhentuneen koulutustason ja motivaation puutteen vuoksi.
Kolmannen haasteellisen ryhmän muodostavat pitkäaikaistyöttömät, joilla motivaatio-ongelmat ja syrjäytymisuhka vaikeuttavat työllistymistä.
Oulun kaupungin työllisyyden hoitoon varatuista määrärahoista pääosa menee pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämistoimenpiteisiin.
Työllistämisrahoja on käytössä kaikkiaan 9,8 miljoonaa euroa, joista tukityöllistäminen imaisee 7,8 miljoonaa euroa. Vuosittain 800--900 henkilöä saa kuuden kuukauden katkeaman työttömyyteen työllistymällä johonkin kaupungin tarjoamaan pisteeseen.
"Pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt sitkeästi noin kahdessa tuhannessa. Erityisesti iäkkäämpien miesten on hankala löytää töitä, ja heillä myös kynnys töihin lähtemiseen kasvaa koko ajan", kaupungin henkilöstöpäällikkö Tellervo Koivikko kertoo. Sen sijaan nuorten sosiaali- tai tervey-denhuollon koulutuksen saaneiden naisten tilanne on hyvä. He kaikki sijoittuvat suoraan valmistuttuaan työmarkkinoille.
Kokonaisuutena Koivikko kuvaa Oulun ongelmia tyypillisiksi kasvukeskuksen ongelmiksi. Oulu vetää paitsi osaajia, myös paljon niitä, jotka tulevat kaupunkiin parempien aikojen toivossa. Perheessä saattaa olla toisella vanhemmalla työpaikka tiedossa ja toinen tulee katselemaan, josko hänellekin töitä löytyisi. Ouluun tulee myös yksinäisiä työttömiä, jotka toivovat suuremman paikkakunnan tarjoavan paremmat mahdollisuudet työllistymiseen ja ylipäätänsä syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Koivikko sanoo muutama vuosi toimineen Työvoiman palvelukeskuksen osoittaneen tarpeellisuutensa. Työyhteisössä työskentelee henkilöitä Oulun kaupungista, työvoimatoimistosta sekä Kansaneläkelaitoksesta. Moniammatillisella toiminnalla pyritään palvelun laadukkuuteen ja tehokkuuteen -- ja ennen kaikkea ihmisten työllistämiseen.