Oulu Teknologia-alalla johtoasemissa toimivat naiset korostavat puheissaan yrityksensä kasvua. Tämä poikkeaa aiemmista naisyrittäjyystutkimusten havainnoista, joiden mukaan naisvetoiset yritykset ovat hitaita kasvamaan ja huonoja työllistämään, huomauttaa Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija Elina Henttonen.
Henttonen on kahden muun tutkijan, professori Päivi Erikssonin ja Susan Meriläisen kanssa haastatellut teknologia-alalla toimivia naisyrittäjiä ja -johtajia. Heidän puhekäytäntöihin pureutuva tutkimuksensa "Teknologiayrittämisen sukupuoli - Naiset miesten maailmassa" julkaistaan torstaina. Tutkimukseen on haastateltu 17 eri-ikäistä ja eri puolilla maata teknologia-alan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimivaa naisyrittäjää ja -johtajaa.
Tutkimus murtaa monin tavoin perinteistä kuvaa naisyrittäjyydestä ja -johtajuudesta. Henttosen mukaan esimerkiksi perhesidonnaisuus ei haastatteluissa noussut erityisemmin esille. Erilaisia verkostoja haastatellut arvioivat ristiriitaisesti. Liiketoimintaverkostot naiset näkivät myönteisinä, hyödyllisinä ja arvokkaina.
Naisverkostot nähtiin toisaalta myönteisinä, mutta toisaalta niiden toimintaa kyseenalaistettiin korostamalla sitä, että liike-elämässä on opittava toimimaan sekä naisten että miesten kanssa. "Naisten omia tukiverkostoja ei koettu ratkaisuksi välttämättä edes silloin, kun ongelmaksi nähtiin miesten hyvä veli -verkostot", Henttonen huomauttaa. Naisverkostoja kritisoitiin siitä, etteivät ne tuota sellaista osaamista, mikä auttaisi menestymään miesvaltaisella alalla.
Moninkertaista työtä
Tutkijan mukaan mielenkiintoinen, naisjohtajien ja -yrittäjien puheissa toistunut seikka oli myös teknologian ja liiketoiminnan vastakkainasettelu. "Insinööriys edusti monelle sellaista, mitä ei koettu omaksi minuudeksi, vaikka puhujat olisivat itse olleet diplomi-insinöörejä koulutukseltaan. Teknologisen asiantuntijuuden sijaan 'omaksi jutuksi' koettiin liiketoiminnan asiantuntijuus."
Etäisyyttä teknologia-alan naistoimijat ottivat selvästi teknologiayritysten nuoriin miehiin, joiden koettiin edustavan pahimmillaan jonkinlaista "uuden talouden hörhöilyä tai it-kuplan imentymää", Henttonen tulkitsee. Oman liiketoimintansa naiset korostivat olevan vakaasti suunniteltua ja kannattavuuteen pyrkivää.
Suurin osa haastatelluista naisista koki Henttosen mukaan olevansa johtajia ja yrittäjiä ilman nais-etuliitettä. Jotkut haastatelluista nostivat esille sen, että miesvaltaiselle alalle pääsemiseksi on joutunut tekemään moninkertaisen työn. "Uskottavuusongelmia on ollut esimerkiksi rahoituksen hankkimisessa."