Tietokone- ja videomaailma voi kietoa lapsen niin tiukasti otteeseensa, että puhekin saa muotonsa ja sisältönsä siitä. Jos lapsi jää sen lisäksi vaille normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä, voi seurauksena olla ongelmia puheen kehityksessä. Lapsi voi silti puhua pulputtaa reippaasti, mutta kielen rakenteet ja ymmärrys saattavat olla pahasti hukassa.
Ilmiö on käynyt viime vuosina tutuksi puheterapeuteille. Varsinaisia tutkimuksia asiasta ei vielä ole tehty.
Ongelmia kielen kehityksessä on havaittu myös monilla sellaisilla lapsilla, jotka ovat viettäneet vuosia ulkomailla erilaisessa kulttuuriympäristössä eivätkä ole päässeet omaksumaan mitään kieltä tai kulttuuria kunnolla. Samoja vaikeuksia on havaittu monikielisten ja maahanmuuttajaperheiden lapsissa.
Oulun kaupungin johtavan puheterapeutin Satu Aaltosen mukaan asia on huomattu Oulussakin.
Aaltonen kertoo, että lapsen pinnallinen kieli voi vaikuttaa hyvältä, mutta taustalta löytyy ongelmia.
"Puheongelmat voivat tulla esille vasta iän karttuessa", Aaltonen sanoo.
Terapia pitää
aloittaa varhain
Yleensä lapset oppivat äidinkielen hyvin, jos kotona käytetään normaalisti suomen kieltä. Vuoden, kahden asuminen ulkomailla ei ole sen suhteen ongelma, Aaltonen toteaa.
Monissa tapauksissa tietokone- tai videokielen vinouttamasta puheen kehityksestä kärsivät lapset voivat olla hyvinkin fiksuja ja älykkäitä. Jotta puhekieli kehittyisi normaalisti, pitäisi lapsen ympärillä kuitenkin olla elävää ja inhimillistä kieltä. Kielen kehitys pohjaa nimenomaan ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Puheongelmien korjaaminen edellyttää mahdollisimman varhaista diagnoosia ja terapiaa. Puheen kehityshäiriöt pystytään nykyisin havaitsemaan melko varhain. Jos apu viivästyy, lievätkin ongelmat yleensä hankaloituvat.
Kun kielen rakenteita ja sisältöä ei kunnolla hallitse, etenkin lapsen tarkkaavaisuus, sosiaalinen kielen käyttö ja normaali kanssakäyminen voivat vaikeutua. Seurauksena saattaa olla itsetunto-ongelma ja jopa syrjäytymiskehitys.
Terapeuttipula
yleinen ongelma
Puheterapiapalveluilla riittää kysyntää. Itse asiassa useimmilla pohjoisen paikkakunnillakin kysyntään ei kyetä vastaamaan riittävästi. Alan ammattilaisia on ollut viime vuosina vaikea houkutella etenkin pienempiin kuntiin. Vastaavasta ongelmasta kärsitään ympäri maan.
Oulussa tilanne ei ole yhtä paha. Virat ja sijaisuudet on pystytty toistaiseksi täyttämään, koska Oulun yliopisto kouluttaa puheterapeutteja.
Vaikka Oulussa puheterapiapalvelujen saatavuus ei ole yhtä heikko kuin pienemmillä paikkakunnilla, lisäresurssit eivät olisi pahitteeksi, Aaltonen toteaa.
Puheterapia sai Oulussa pari vuotta sitten "yllättäen" kolme uutta virkaa. Lasten kanssa työskenteleviä terapeutteja on nyt yhteensä kuusi.
"Tilanne ei siksi ole aivan kaaosmainen", Aaltonen kuvailee.
Yksi virka on kuitenkin yhä jäissä säästösyistä.
Painopiste alle
kouluikäisissä
Puheterapiassa painopiste on Oulussa pääsääntöisesti alle kouluikäisissä lapsissa. Koululainen voi saada terapiaa vain poikkeustapauksessa.
"Kouluikäisten osalta on kyllä paineita terapiaan", Aaltonen sanoo.
"Olemme voineet tehdä työtä kouluikäisten kanssa hyvin niukoin voimavaroin", hän jatkaa.
Kouluissa tilannetta pyritään paikkaamaan erityisopetuksella. Sitäkin tarvittaisiin silti merkittävästi lisää.
"Kyse ei kuitenkaan ole puheterapiasta", Aaltonen korostaa.
Jotta kouluikäisille voitaisiin tarjota asiaankuuluvaa puheterapiaa, pitäisi terapeutteja olla Aaltosen arvion perusteella lähes tuplamäärä nykyiseen verrattuna.